Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Artikkeli

24.11.2020

/

Ismo Kiesiläinen

Kamerakynän pedagogiikka – mitä se on ja miksi se toimii?

Mediapedagogi Ismo Kiesiläinen on tutkinut ja kehittäny kamerakynän pedagogiikkaa useiden vuosien ajan. Mistä on kyse tässä opettamisen muodossa, joka kehittää monilukutaitoa, havaintokykyä ja keskittymistä?

Tämän päivän audiovisuaalisessa kulttuurissa videokamera on uusi kynä. Hollywoodin elokuvantekijät kirjoittavat sillä suuria tarinoita ja uutistoimittajat kertovat kuvilla sodista, talouskriiseistä ja urheiluvoitoista. Nuoret esittelevät verkossa harrastuksiaan, taitojaan ja ajatuksiaan. Joistain videokamera tekee maailmankuuluja julkkiksia. Melkein jokaisella oppilaalla on taskussaan kännykkäkamera, jolla kuvataan vapaa-ajalla ja välillä koulussakin. Kaikkia näitä ilmiöitä yhdistää sama väline, jonka Lumièren veljekset patentoivat Ranskassa 120 vuotta sitten: elokuva.

Populaarikulttuuri ja elokuvakasvatuksen traditio tuntevat elokuvan tarinankerronnan taiteena. Vähemmälle huomiolle on jäänyt elokuvateorian vaikutusvaltainen suuntaus, jossa elokuva ymmärretään ajattelun ja sen representoimisen välineenä, kamerakynänä. Tämä historiallinen näkökulma tarjoaa aivan uusia välineitä ymmärtää videokuvaamisen mahdollisuudet oppimisessa.

Kuvaaminen ei ole produktio vaan tapa työskennellä ja kommunikoida.

Kamerakynän pedagogiikassa elokuvaa käytetään kognitiivisena ja konstruktiivisena välineenä, jonka avulla oppilas tutkii maailmaa, ajattelee ja ilmaisee ajatteluaan. Näytelmien kuvaamisen sijaan tehdään yksinkertaisia, pedagogisesti harkittuja kuvaustehtäviä, joilla oppilas haastetaan ajattelemaan, toimimaan ja vuorovaikuttamaan tavoitteellisesti. 

Tehtävät voivat olla hyvin yksinkertaisia. Sen sijaan, että valmisteltaisiin viimeisteltyjä tuotoksia, kuvataankin pieniä havaintoja, todisteita, muistiinpanoja ja viestejä. Kuvaaminen ei ole produktio vaan tapa työskennellä ja kommunikoida.

Kamerakynä auttaa keskittymään ryhmässä

Perinteiseen elokuvakasvatukseen verrattuna kamerakynätyöskentely on vaivatonta. Koska videoita ei tarvitse editoida, työskentelyyn riittää usein yksi oppitunti ja tavallinen älypuhelin. Yhteistoiminnallinen ote tuottaa aktiivista ja vuorovaikutteista oppimista. Opettajat ovat luonnehtineet videokuvaamista työtavaksi, joka – vastoin ennakkoluuloja – auttaa oppilaita keskittymään, ajattelemaan ja työskentelemään yhdessä. 

Kuvaaminen auttaa oppilaita keskittymään, näkemään enemmän ja pysähtymään tilanteiden äärelle.

Mobiililaitteita on julkisessa keskustelussa pidetty uhkana oppilaiden keskittymiskyvylle koulussa. Sosiaalinen media ja pelit keskeyttävät työskentelyn toistuvasti. Esimerkiksi erään äidinkielenopettajan tekemän kyselyn mukaan valtaosa hänen oppilaistaan käyttää kännykkäänsä oppitunneilla muuhun kuin opiskeluun: lähettelee viestejä, seuraa sosiaalista mediaa, katselee videoita ja pelaa pelejä. Laite houkuttelee vuorovaikutukseen, joka ei edistä oppimista. Samaan aikaan kuitenkin näyttäisi siltä, että oikein käytettynä ainakin mobiililaitteen kamera saattaa – yllättäen päinvastoin – jopa tukea oppilaan tarkkaavaisuuden suuntaamista. 

Kuvaaminen auttaa oppilaita keskittymään, näkemään enemmän ja pysähtymään tilanteiden äärelle. Kamera on eräänlainen ulkoistettu katse, tiedonkäsittelyn pullonkaula, joka rajaa pienemmän määrän tietoa kerrallaan käsiteltäväksi. Hidastamalla katseen kulkua ja mielen assosiointia kamera tekee oppilaan tarkkaavaisuuden suuntaamisen näkyväksi myös oppilaalle itselleen. Tyypillinen kamerakynätehtävä on ongelma, jonka oppilaat ratkaisevat kuvaamalla. Oppilaalla on työskentelyssä ja sen suunnittelussa aktiivinen rooli. 

Oppilas käyttää kameraa kynänä
Oppilas käyttää kameraa kynänä. Kuva: Ismo Kiesiläinen

Videokuvaustehtävä tarjoaa luontevasti erilaisia samanaikaisia rooleja. Yhden on käytettävä kameraa, toisen on esiinnyttävä kameran edessä vaikkapa roomalaisena gladiaattorina. Kolmannen on selostettava ääneen. Jotta otos onnistuu, ryhmän jäsenillä on oltava samaan aikaan sama käsitys yhteisestä suunnitelmasta. Heidän on oltava keskittyneitä sen toteuttamiseen samanaikaisesti. Heidän on suunniteltava toiminta niin, että nämä edellytykset täyttyvät. Näin videokuvaaminen ohjaa oppimisprosessia. 

Kamerakynäpedagogiikka opettaa maailmasta ja sen havaitsijasta

Audiovisuaalisessa kulttuurissa media tapahtuu yhteiskunnassa ja yhteiskunta mediassa. Demokratian näkökulmasta pidän itse ehdottoman tärkeänä, että median valta yhteiskunnassa jaetaan mahdollisimman tasa-arvoisesti eri ikäisten, erilaisia taustoja edustavien kansalaisten kesken. Jokaisella pitää olla taidot ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten media esittää – ja miten mediaesitykset vaikuttavat kuvaamme maailmasta. Kamerakynätyöskentely on yksi helposti koulutyöhön integroituva tapa opetella näitä kansalaistaitoja.

Loppuun kuusi konkreettista tapaa käyttää kamerakynän pedagogiikkaa!

 

Tämä teksti sisältää kirjoittajan kanssa koostettuja poimintoja teoksesta Kamerakynän pedagogiikka – opettajan käsikirja (2017). Maksuttomasti luettavissa oleva käsikirja sisältää esimerkiksi konkreettisia esimerkkejä harjoituksista ja kokemuksia niiden käytöstä luokassa.

Kirjoittaja Ismo Kiesiläinen on kamerakynän pedagogiikan tunnetuimpia kehittäjiä Suomessa. Kiesiläinen koulutti myös Lukuliike koulussa -pilottikoulujen tiimejä kamerakynäpedagogiikan käyttöön. Kamerakynän pedagogiikkaa ovat Suomessa Ismo Kiesiläisen lisäksi kehittäneet erityisesti Jukka Haveri, Tommi Nevala, Pasi Ylirisku ja Rauno Haapaniemi.

Kuvat: Ismo Kiesiläinen

Lisää artikkeleita

Artikkeli

Mitä lukeminen merkitsee minulle?

Mitä lukutaitoa yliopisto-opiskelu vaatii? Lukuliikkeen entinen harjoittelija Miia Nurmilaakso kertoo suhteestaan lukemiseen. "Yliopistossa opiskelija on eräänlainen lukemisen moniottelija", hän kirjoittaa.

Lue lisää

Artikkeli

Sanataidetta – miksi ja miten?

Pehmeä lukunurkka pöydän alla, viesti salaperäiseltä sankarilta, hakulomake unelmien kouluun tai yhdessä laadittu sanapilvi, johon kirjattuja asioita voi käyttää oman esseen suunnittelun tukena. Sanataide on muuttuvaa, se sujahtaa osaksi opetusta…

Lue lisää

Artikkeli

Sanataide on luku- ja kirjoitusmotivaation moottori

Sanataide - mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Miksi sanataiteessa ja taidekasvatuksessa on kirjallisuuden käytön tulevaisuus? Tämä on sanataide-artikkelisarjan ensimmäinen osa.

Lue lisää