Lukutaito on koko yhteiskunnan asia

Mihin kansallinen lukutaitostrategiatyö pohjautuu?

Suomessa on vahva kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin sivistyspohja, jossa oppiminen ja tieto perustuvat lukutaitoon ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Monipuolinen lukutaito on turvallisen yhteiskunnan, toimivan demokratian ja tasa-arvon perusta. Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on oikeus monipuoliseen lukutaitoon ja sen vahvistamiseen. Koska lukutaidon eriytymistä tapahtuu jo perusopetuksen aikana ja heikosti lukevien määrä on erityisesti nuorten keskuudessa lisääntynyt, tarvitaan konkreettisia keinoja suunnan kääntämiseksi kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla, ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän. Lukutaito on hyvinvoinnin ja kaiken oppimisen perusta.

Millaista toimintakulttuuria ja lukutaitotyötä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä?

Kaikenikäisten lukutaitoa vahvistetaan pitkäjänteisellä kansallisella, alueellisella ja paikallisella yhteistyöllä. Yhteistyön avulla myönteinen asenne lukemiseen ja lukutaidon merkityksen ymmärtäminen lisääntyvät. Kansallisessa lukutaitostrategissa kuvataan lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi tehtävää työtä ja luodaan uusia avauksia myös aikuisten ja ikäihmisten lukutaidon tukemiseksi. Eri kieli- ja vähemmistöryhmien ja tukea tarvitsevien lukutaidon kehittämiseen tarvitaan lisää toimia. Lukutaitotyön tueksi ja lukemisen edistämiseksi tarvitaan monipuolista lukutaitotutkimusta.

Suomen virallisista kielistä suomea ja ruotsia ensikielenään puhuvilla on toistaiseksi parhaat mahdollisuudet kehittää lukutaitoaan. On varmistettava, että myös saamen kielten, Suomen romanikielen, viittomakielten ja karjalan kielen puhujat voivat kehittää tasa-arvoisesti lukutaitoaan omilla kielillään. Myös maahanmuuttajien ja maahanmuuttotaustaisten lukutaidon tukeminen on varmistettava.

Mitkä ovat lukutaitotyön suuntaviivat kohti vuotta 2030?

Kansallisessa lukutaitostrategiassa on kolme lukutaidon kehittämisen suuntaviivaa: 1) Luodaan ja vahvistetaan lukutaitotyön rakenteita 2) Vahvistetaan monilukutaito-osaamista ja 3) Innostetaan lukemaan ja monipuolistetaan lukutaitoa. Eri ikäkausina tarvitaan erilaisia toimenpiteitä lukutaidon tukemiseksi. Kansalliseen lukutaitostrategiaan pohjautuvassa lukutaito-ohjelmassa tarkennetaan suuntaviivoihin kirjoitettujen toimenpiteiden vastuutahoja ja toteuttamisaikataulu vuoteen 2030. Tärkeää on jatkaa strategiaprosessin aikana aloitettua toimijoiden välistä kehittävää dialogia ja yhteistyötä.

Kenen kanssa Suomesta rakennetaan maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030?

Lukutaitotyö on koko yhteiskunnan asia. Lainsäädäntö sekä hallitusohjelmiin kirjatut pitkäkestoiset toimet ovat tärkeitä lukutaitotyön edistämisessä. Keskeisiä lukutaitotoimijoita lapsuudesta aikuisuuteen ovat neuvolat, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus, taiteen perusopetus sekä vapaa sivistystyö. Kirjastot tukevat lukutaitoa koko ihmisen elinkaaren ajan. Lisäksi yksilöiden lukutaidon tukemisessa tärkeitä ovat esimerkiksi perheet, koulukaverit sekä harrastus- ja työyhteisöt.

Lukutaitotyötä edistävät myös media-alan toimijat, kustannus- ja kirja-alan toimijat, kirjailijat, kirjallisuussäätiöt, -järjestöt ja -yhdistykset, etujärjestöt, säätiöt, rahoittajat sekä päättäjät. Näillä tahoilla on myös mahdollisuus vaikuttaa lukutaitomyönteiseen viestintään, yhteistyöhön, asenteisiin ja verkostoissa tehtävään monilukutaitotyöhön.