Lukutaitostrategian lähtökohdat

Suomi on kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa, mutta kansallisella tasolla lukutaitotason lasku 2000-luvulla on herättänyt huolta lukutaitomme tulevaisuudesta. Kansallisen lukutaitostrategian päätavoitteena on löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen. Lukutaitotyötä on tärkeää tehdä yhdessä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Lukutaitoon ovat yhteydessä niin yksilölliset tekijät ja lähtökohdat kuin yhteiskunnalliset ilmiöt ja megatrendit. Yksilötasolla lukutaitoon ovat yhteydessä muun muassa identiteetti, arvot, kotitausta, kognitiiviset taidot, kulttuuri, oppimisvaikeudet, toimintarajoitteet, vapaa-ajan lukeminen, koulutus, ikä, motivaatio ja asenne oppimiseen. Lisäksi lukutaitoon vaikuttaa mahdollisuus hyödyntää ja kehittää lukutaitoa arjessa, opinnoissa ja työssä. Globalisaatio, digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja kestävä kehitys sekä monet muut ihmisten toimintaa ohjaavat megatrendit edellyttävät jatkuvaa monilukutaidon vahvistamista sekä uudenlaisen osaamisen kehittämistä. Lukutaito luo yksilön ja yhteiskunnan tasolla turvallisuutta ja vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja kulttuuria. Lukemisella ja lukutaidolla on todettu lisäksi erityisiä hyvinvointivaikutuksia.

Lukutaidon kehittäminen vaatii erilaisia toimenpiteitä lapsuudesta aikuisuuteen. Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on tärkeää vahvistaa ja tukea monilukutaitoa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajat ja perheet voivat tukea lasten ja nuorten lukutaitoa myönteisten asenteiden ja toiminnan avulla. Perhetaustasta riippumatta yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia, että kaikki lapset ja nuoret pääsevät varhaiskasvatuksessa ja koulussa tieto- ja kaunokirjallisuuden ja monipuolisten tekstien äärelle.

Aikuisten lukutaitoon ovat yhteydessä erityisesti koulutustaso ja ikä: pelkän perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet ja vanhimmat työikäiset aikuiset kohtaavat lukiessaan haasteita muita aikuisia useammin. Lisäksi on aikuisryhmiä, joita ei tavoiteta aikuiskoulutuksen keinoin. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa yksi erityinen painopiste onkin luoda oppimismahdollisuuksia myös vähän koulutetuille ja työttömille.

Monipuolisten lukutaitojen kehittäminen tukee myös aktiivista ikääntymistä. Ikäihmiset ovat perinteisten medioiden, kuten sanoma- ja aikakauslehtien, aktiivisimpia lukijoita, mutta heidän digitaidoissaan voi olla kehitettävää.

Lukemisen vaikeuksien taustalla voi olla esimerkiksi lukivaikeus tai muistisairaudet. Selkokielen tarvearviossa vuonna 2019 arvioitiin, että jopa 14 prosenttia suomalaisista hyötyisi selkokielestä.

Lukutaidon kehityssuunnan muuttamiseksi on lukutaitotyöhön kannustettava mukaan kaikki toimijat ja koko yhteiskunta. Lukutaito on jatkuvaa, elinikäistä oppimista ja lukutaidon harjoittamista.