Lukutaitotutkimusten tulokset strategiatyön taustalla

Myös suomalaista lukutaitotutkimusta tehdään jatkuvasti, ja esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointitutkimukset opetussuunnitelmien tavoitteiden toteutumisesta ovat nostaneet esiin puutteita ja huolestuttavia kehityskulkuja oppilaiden luku- ja kirjoitustaidoissa. Viimeisimmän suomen kieli ja kirjallisuus -oppimistulosarvioinnin mukaan yhdeksäsluokkalaisten kirjallisuuden tulkinta ja käsitteenhallinta ovat hieman heikentyneet vuodesta 2014. Toisaalta suhtautuminen kirjoittamiseen on muuttunut hieman myönteisemmäksi.

Lukutaidon taso vaihtelee kaikissa ikäryhmissä, ja jokaisessa ikäryhmässä on niitä, joilla on arjen tilanteisiin riittämätön lukutaito: peruskoulun päättävien joukossa heitä on jo lähes 14 prosenttia ja työikäisisten aikuisten joukossa 11 prosenttia. Monilukutaitoa – erityisesti tiedonhakua ja arviointia sekä tiedon tuottamista − tarkastelleessa ICILS-tutkimuksessa³ suomalaisista kahdeksannen luokan oppilaista peräti yli neljäsosa jäi alimmalle taitotasolle tai sen alle. Myös korkea-asteella opiskelevilla nuorilla aikuisilla on vaikeuksia muun muassa kriittisessä lukutaidossa ja argumentoivassa kirjoittamisessa: kandidaattiopintoja viimeistelevistä yliopisto-opiskelijoista jopa 37 prosenttia selviytyy tällaisista tehtävistä vain heikosti tai tyydyttävästi, ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla luku on vieläkin suurempi (62 %). Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito, myös kriittinen lukutaito, onkin eriytynyt: osa kykenee jo alakoulussa lukemaan sujuvasti pitkiäkin tekstejä ja esimerkiksi arvioimaan nettilähteiden luotettavuutta hyvin, osalle lukeminen taas tuottaa vaikeuksia vielä yläkoulussakin.

Lukutaitoon ja sen kehittymiseen ovat yhteydessä monet yksilölliset tekijät (kuten kognitiiviset, motivationaaliset ja emotionaaliset tekijät) sekä sosioekonomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Lukutaidon kehittymiseen vaikuttavat myös mahdolliset vammat ja oppimisvaikeudet, esimerkiksi lukivaikeus. Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että lukutaitoon ovat yhteydessä erityisesti kotitausta, vapaa-ajan lukeminen, ikä ja koulutustaso. Osin nämä tekijät kietoutuvat toisiinsa ja muihin lukutaitoon yhteydessä oleviin tekijöihin.

Perheillä ja huoltajilla on erilaiset valmiudet tukea lapsen ja nuoren lukemista ja lukutaitoa, ja lukemisen arvostus myös vaihtelee. Koulutustaso sekä arvostukset vaikuttavat huoltajien valmiuteen tukea lasten ja nuorten lukutaitoa. Suomalaisnuorten keskimääräinen lukutaito on heikentynyt erityisesti niissä ryhmissä, joissa huoltajilla on vain perusasteen koulutus tai joissa kulttuurin arvostus on vähäistä. Kotitausta, erityisesti sosioekonomiset tekijät, selittävät suurelta osin myös ICILS- ja PISA-tutkimuksissa havaittua monilukutaidon ja muiden oppimistulosten alueellista vaihtelua. Lukutaitoa tutkittaessa myös tutkittavan äidinkielellä on merkitystä. Jos äidinkieli on jokin muu kuin tutkimuksessa käytetty kieli, tämä saattaa näkyä muita heikompana lukutaitotuloksena niin alakoululaisilla, perusopetusta päättävillä kuin aikuisillakin. Kielitausta kietoutuu myös sosioekonomiseen taustaan. Nämä tulokset kertovat muun muassa oppijoiden tarpeesta saada entistä enemmän tukea sekä oman äidinkielen että koulun tai oppilaitoksen kielen hallintaan.

Monipuolisella ja runsaalla vapaa-ajan lukemisella on myönteinen yhteys lukutaitoon kaikissa ikäryhmissä. Vapaa-ajan lukemisen ja lukutaidon välinen suhde on kaksisuuntainen: Runsaasti lukevien lukutaito kehittyy, koska he lukevat muita enemmän. Jos taas lukeminen on ihmiselle vaikeaa, hän lukee vähän, eikä hänen lukutaitonsa pääse kehittymään. Nuorten vapaa-ajan lukeminen on eriytynyt taustan mukaan: alimman sosiaaliryhmän vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt selvästi, kun taas ylimmässä sosiaaliryhmässä vain hieman. Samankaltainen ilmiö näkyy myös aikuisilla: vapaa-ajan lukeminen on eriytynyt koulutustason ja työssä lukeminen ammattityypin mukaan.

Aikuisilla lukutaidon vaihtelua selittää eniten koulutustaso. Erityisesti lukiotutkinnon ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lukutaito on muita parempi. Yhtäältä näihin koulutuksiin hakeutuvat ne, joilla lukutaito on suhteellisen hyvä. Eri kouluasteilla ja koulumuodoissa lukutaidolta vaaditaan erilaisia asioita ja lukutaitoon panostetaan koulutuksessa eri tavoin. Myös ikä on yhteydessä lukutaitoon: Mitä vanhemmasta aikuisryhmästä on kyse, sitä heikompi on keskimääräinen lukutaito. Työikäisistä aikuisista osaavin ikäryhmä ovat 25–34-vuotiaat, mikä selittyy koulutukseen ja työhön liittyvillä tekijöillä. Kun nämä tekijät vakioidaan, paras lukutaito onkin 16–24-vuotiailla. Tämä tarkoittaa, että lukutaito kehittyy perusopetuksen jälkeen opinnoissa ja työssä. Ikäryhmien väliset erot säilyvät, vaikka vanhemmilla aikuisilla olisi nuorempia aikuisia tuoreempi tutkinto.

Useissa lasten ja nuorten lukutaitotutkimuksissa sukupuoli on noussut näkyvästi esille, mutta aikuisilla lukutaidon sukupuoliero on vähäinen. Kun muut lukutaitoon yhteydessä olevat tekijät otetaan huomioon, sukupuolen merkitys ei ole nuorillakaan keskeinen, vaan esimerkiksi poikien tyttöjä vähäisempi vapaa-ajan lukeminen. Nämä molemmat tekijät liittyvät myös kotitaustaan.

Suurin osa tähänastisesta lukutaitotutkimuksesta on keskittynyt erityisesti kirjoitettujen tekstien lukutaitoon ja kirjoittamiseen. Tutkimustietoa monilukutaidon muista osa-alueista kertyy jatkuvasti lisää, mutta erityisesti kokonaisen ikäryhmän pitkän aikavälin kattavaa monilukutaitotutkimusta sekä aikuisten ja ikäihmisten monilukutaitoon kohdistuvaa tutkimusta on toistaiseksi vähän. Monilukutaitotutkimusta tulisikin vahvistaa muun muassa jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

¹ Programme for International Student Assessment ² Programme for the International Assessment of Adult Competencies ³ International Computer and Information Literacy Study

(kuva)