Kansallinen lukutaito-ohjelma 2030
Uusimmat artikkelit
Tavoitteena monilukutaito
Jokainen meistä tulkitsee ja tuottaa erilaisia tekstejä päivittäin arjen tilanteissa koulussa, työssä ja harrastuksissa. Toimimme tekstien kanssa eri tavoin, kun luemme tai katsomme uutisia, kuuntelemme äänikirjoja tai podcasteja, kirjoitamme tai äänitämme pikaviestejä.
Tekstien lukeminen ja tuottaminen edellyttää monilukutaitoa eli taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein.
Monilukutaito on valmiutta toimia tekstien kanssa eri tilanteissa ja hyödyntää eri tilanteisiin sopivia lukemisen tapoja. Monilukutaitoa opitaan yhteisöissä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Monilukutaito käsitteenä kattaa kaikki erilaiset lukutaidot perinteisestä luku- ja kirjoitustaidosta esimerkiksi medialukutaitoon sekä visuaaliseen lukutaitoon ja datanlukutaitoon. Monilukutaidon käsitteeseen kuuluu ajatus, että kaikki lukutaidot ovat yhtä arvokkaita ja tarpeellisia. Monilukutaito luo kykyä toimia nyky-yhteiskunnassa ja ehkäisee syrjäytymistä.
Yhteiskunnassamme on kirjoitetuilla teksteillä erityisasema esimerkiksi koulutuksen, hallinnon, oikeustoimen ja terveydenhuollon aloilla. Tästä syystä kirjoitettujen tekstien hyvä luku- ja kirjoitustaito on yhteiskunnallisen osallisuuden edellytys, ja sen mahdollistaminen kaikille on yhteiskunnan keskeinen tehtävä. Hyvä peruslukutaito sekä kirjoitustaito ovat avaintaitoja monessa tilanteessa niin arjessa, oppimisessa kuin työssäkin. Kyky lukea pitkiä tekstejä ja kirjallisuutta on yhteydessä yksilölliseen hyvinvointiin, ja erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen korreloi tutkimusten mukaan hyvien oppimistulosten kanssa.
Monilukutaitoon sisältyy taito tarkastella tekstien sisältöjä kriittisesti eli arvioida niiden luotettavuutta, alkuperää ja ilmaisukeinoja. Monilukutaitoon kuuluu tekstin kontekstin ymmärtäminen: tekstillä on aina joku laatija, ilmestymisympäristö ja tavoitteita, jotka vaikuttavat sen sisältöön ja ilmaisukeinoihin. Monilukutaito lähtee ajatuksesta, että tekstit ja niiden kanssa toimiminen on yhteisöllistä ja monikielistä. Monikielisyys voidaan ymmärtää kahdella tapaa: Toisaalta on kyse erillisistä kielistä, kuten suomesta, englannista tai arabiasta, joiden rinnakkainen ja limittäinen käyttö kuuluu monen ihmisen arkeen. Toisaalta monikielisyys tarkoittaa saman kielen erilaisia muotoja, kuten murteita, eri tilanteissa käytettäviä kielimuotoja tai alakohtaisia kieliä.
Monilukutaito perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Sen mukaan tekstit eivät ole yksinomaan kirjoitettuja, vaan niissä hyödynnetään puhuttua kieltä ja ääntä, kuvia ja graafsia elementtejä, videokuvaa ja liikettä. Tekstit voivat myös olla erilaisten ilmaisutapojen yhdistelmiä. Yhä enemmän tekstejä julkaistaan ja luetaan digitaalisissa ympäristöissä, joissa monilukutaito kehittyy rinnan tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kanssa.
Monilukutaitoa voi kehittää koko elämän ajan eri arjen tilanteissa ja yhteisöissä. Monilukutaidon osa-alueet kehittyvät rinnakkain, ja niiden suhde voi vaihdella eri-ikäisillä: lasten kuvanlukutaito kehittyy varhain, ja nuoret voivat olla hyviä pelinlukutaidossa, mutta kirjoitettujen tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot vaativat pitkäjänteistä harjoittelua. Jo pienten lasten kanssa voidaan käydä arvioivaa keskustelua monimuotoisten tekstien tavoitteista ja ilmaisukeinoista
Varhaiskasvatus ja koulutus ovatkin avainasemassa monilukutaidon, aivan erityisesti luku- ja kirjoitustaidon, opettamisessa ja syventämisessä. Kielitietoisuus eli ymmärrys kielten ja eri ilmaisumuotojen vaikutuksista tekstien merkitysten muodostumiseen tukee monilukutaidon kehittymistä. Koulussa kielitietoisuuden ytimessä on tiedonalojen kielten oppiminen. Tämä tarkoittaa sen ymmärtämistä, että historian tekstien lukeminen ja kirjoittaminen asettaa lukutaidolle erilaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi fysiikan. Tämä antaa pohjaa kielitietoisuudelle myös muissa kielenkäyttötilanteissa. Kielitietoisuus tarkoittaa laajemmin myös sitä, että ymmärretään kielen ja erilaisten ilmaisutapojen merkitys kaikessa inhimillisessä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Koulutus antaa perustan yhteiskunnassa ja opinnoissa tarvittavan monilukutaidon harjoittamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteena on, että monilukutaidon avulla ihminen tulee toimeen arjen tilanteissa, opinnoissa ja työelämässä. Monilukutaito tarjoaa myös valmiuksia itsensä kehittämiseen, kulttuurista, taiteesta ja sanataiteesta nauttimiseen sekä voimaannuttaviin yhteisöllisyyden kokemuksiin.
Monilukutaito tarkoittaa
- valmiuksia toimia tilanteen edellyttämällä tavalla monimuotoisten tekstien kanssa
- taitoa tulkita, tuottaa ja arvioida kriittisesti tekstejä eri alustoilla ja erilaisiin tilanteisiin sopivin tavoin
- tietoisuutta siitä, että tekstit ilmentävät laatimiskontekstinsa kulttuuria, arvoja, tarkoitusperiä ja näkökulmia
- valmiuksia kehittää oman lukutaidon eri osa-alueita.
(kuva)
