Kansallinen lukutaito-ohjelma 2030
Tutkimuksia lukutaidosta
TUTKIMUSTIETOA LUKUTAIDOSTA
Lapset
– Vauvaiässä aloitettu ääneen lukeminen kehittää aivoja, tukee lapsen kielellisiä taitoja ja myöhempää oppimista [10] [11]
– Lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle [1]
– Vain puolessa Suomen päiväkodeista luetaan päivittäin ääneen [3]
– Lukivaikeus on ennustettavissa jo varhaislapsuudessa. Varhaisilla tukitoimilla voi lieventää lukivaikeuden heijastumista aikuisuuteen. [7]
– Ekaluokalla tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot lukutaidossa ovat pieniä (Karvi2019). Erot syntyvät perusopetuksen päättyessä (OECD-maiden suurimmat, Pisa2018)
Nuoret
– Nuoret tiedostavat lukemisen hyödyt ja kokevat lukevansa liian vähän, mutta eivät löydä sille aikaa tai tarpeeksi kiinnostusta arjessaan. [4]
– Tekstien tuominen älylaitteisiin madaltaa lukukynnystä. Pidempien tekstien tuomista digivälineisiin tulisi tukea ja kehittää. Syventävä lukeminen kehittää lukutaitoa, johon kriittinen lukutaito ja tiedon arviointi pohjaavat. [8][9]
– Vanhempien koulutustausta, ammattiasema sekä tietokoneiden ja kirjojen määrä kotona ovat yhteydessä oppilaiden osaamistasoon sekä oppimisasenteisiin.[12]
– 13,5% perusopetuksetn päättävistä lukee niin heikosti, että se vaikeuttaa jatko-opiskelua (PISA2018), [13]
Aikuiset
– Heikosti lukevia aikuisia (16-65v.) on 11%, n. 400 000. Heistä vain noin puolet on töissä. [5]
– Selkokielen tarpeessa n. 14% suomalaisista. Selkokielen tarve on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut noin 100 000 henkilöllä. [6]
– Tietoa lukutaidosta ja sen merkityksestä tulee lisätä perheille.
– Monikielisyyttä. Kasvatusalan ammattilaiset kaikilla koulutus-asteilla kaipaavat lisää tukea ja resursseja kielikasvatukseen. [2]
– Perheille jaettu tieto lukemisen vaikutuksista on lisännyt vanhempien motivaatiota lukea lapselle.
Katso lisää tietoa: 10 faktaa lukemisesta (Lukukeskus)
Lähteet:
[1] Ukkola, Metsämuuronen & Paananen: Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. KARVI. Julkaisut 10:2020.
[2] Tainio, Lisa ym.: Koulujen monet kielet ja uskonnot. Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2019.
[3] Repo, Paananen, Eskelinen ym.: Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. KARVI. Julkaisut 15:2019.
[4] Lasten ja nuorten säätiö: Nuorten lukutottumiskysely 2020.
[5] PIAAC 2012: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:19.
[6] Juusola, Markku; Selkokeskus, Kehitysvammaliitto ry: Selkokielen tarvearvio 2019. Kehitysvammaliitto 2019.
[7] Esim. Lukimat. ja Kjeldsen, Ann-Christina: The Nordic Model: Language games promoting literacy skills – a 10 year phonological intervention follow-up from kindergarten to grade 9., Åbo Akademi 2019
[8] Hietajärvi, Lauri: Adolescents’ socio-digital engagement and its relation to academic well-being, motivation, and achievement. Helsingin Yliopisto 2019.
[9]Kauppinen & Marjanen: Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? – Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 13:2020.
[10] Esim. Dunst, Simkus, Hamby: Effects of Reading to Infants and Toddlers on Their Early Language Development. CellReviews Vol. 5 Nr. 4. 2012.
[11] Huotilainen, Suppanen, Ylinen: Rhythmic structure facilitates learning from auditory input in newborn infants. Infant Behavior and Development, Volume 57, 2019.
[12]Esim. PISA 2018; ICILS 2018; Hautamäki, Rämä & Vainikainen (toim.): Perusopetus,tasa-arvo ja oppimaan oppiminen Valtakunnallinen arviointitutkimus peruskoulun päättövaiheesta, 2019. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, nr. 52.
[13] Leino, K., Ahonen, A., Hienonen, N., Hiltunen, J., Lintuvuori, M., Lähteinen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Rautopuro, J., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta J. (2019). PISA 2018 ensituloksia – Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40.