Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Kansallinen lukutaitostrategia

12.08.2021

Lapset ja nuoret mukaan lukutaitotyön suunnitteluun

Kansallinen lukutaitostrategiatyö pohjautuu eri toimijoille ja kohderyhmille järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin, ajankohtaiseen lukutaitotutkimukseen sekä aktiiviseen, moniammatillisten ohjaus- ja projektiryhmätyöhön. Suomen sanataideopetuksen seura järjesti 15 koulussa kuulemistilaisuuden työpajana lapsille ja nuorille. Kuuleminen paljasti, että lapsilla ja nuorilla on paljon näkemyksiä lukutaidosta ja lukemisesta, ja heidän äänensä pitää saada osaksi lukutaitotyötä.

Enemmän aikaa ja esikuvia lukemiseen

Lukutaitotyö koettiin ensi sijassa koulun tehtäväksi, ja lukemisen ympäristöinä mainittiinkin yleensä koulu. Lapset ja nuoret esittivät toiveen, että koulussa pitäisi olla enemmän aikaa lukemiseen ja myös tukea lukemiselle. Erilaiset lukutaitoon liittyvät kampanjat olivat tuttuja, ja niistä tuttuja iskulauseita toisteltiin vastauksissa.

Kuulemisessa selvitettiin myös lukemisen esikuvia, ja vanhemmat nousivat selkeästi tärkeimmäksi esikuvaksi. Mainintoja saivat myös muut perheenjäsenet, kuten sisarukset, isovanhemmat ja julkisuuden henkilöt. Moni kuitenkin mainitsi, ettei hänellä ole lukemisen esikuvia.

 

Sarjakuvista ja tarinoista on helpoin innostua

Lasten ja nuorten keskuudessa suosituinta lukemista ovat tarinat ja sarjakuvat. Myös tietokirjat, runot ja laulujen sanoitukset ovat osa lasten ja nuorten tekstimaailmaa. Neljäsluokkalaisista tytöt suosivat enemmän kirjoista luettuja tarinoita, kun taas pojat mainitsivat suosituimmaksi lajiksi sarjakuvat. Yhdeksäsluokkalaisten maailmaan kuuluu myös uutiset.

Tarinat ja sarjakuvat ovat mieluisimpia tekstilajeja myös omia tekstejä tuotettaessa, vaikkakin ensisijaista kirjoittamista lapsille ja nuorille on omien viestien kirjoittaminen erilaisiin sosiaalisen median sovelluksiin.

 

Lukutaito suojaa elämässä

Lapsilta ja nuorilta tiedusteltiin myös tulevaisuuden ajatuksia lukemisesta. Kaikkien vastanneiden kesken lukeminen koettiin tärkeäksi taidoksi etenkin tulevaisuuden työelämässä. Aikuisuuden lukutaito näyttäytyykin selvästi enemmän työelämätaitona kuin esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksena, ja lukutaito koetaan hyvän tulevaisuuden suojaksi ja turvaksi.

Työpajat osoittivat, että lukemisen asenteiden selvittäminen tarvitsee lisää tutkimusta. Lapsia ja nuoria tulisi osallistaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti lukutaitotyöhön. Heidän äänensä pitää saada kuuluviin, sillä heillä on merkittäviä näkökulmia aiheesta. Lapset ja nuoret myös arvostavat painettuja kirjoja ja omien tarinoiden tekemistä, eikä näiden merkitystä pitäisi digitalisoituvassa maailmassa ohittaa.

 

Kuulemisen taustat

Suomen sanataideopetus seura järjesti yhdessä yhdeksän eri toimijan kanssa lasten ja nuorten kuulemisen, johon osallistui yhteensä 15 koulua. Osallistujia oli yhteensä 388, joista suomenkielisiä oli 356 ja ruotsinkielisiä 34. Kuulemiseen osallistui 4. ja 9. luokkalaisia. Tavoitteena oli saada tietoa lasten ja nuorten suhtautumisesta lukemiseen sekä kuulla heidän ajatuksiaan lukemisesta, sen opetuksesta ja lukemisen merkityksestä. Kuuleminen toteutettiin työpajoina toukokuussa 2021.

Kuulemisen toteuttajat:

Uusimaa: Vantaan sanataidekoulu ry.
Varsinais-Suomi: Kirjan talo – Bokens hus ry.
Pirkanmaa: Sanataideyhdistys Yöstäjä ry.
Keski-Suomi: Sanataideyhdistys Rapina ry.
Pohjois-Savo: Sanataidekoulu Aapeli, Vestäjät ry.
Pohjois-Karjala: Sanaratas ry.
Pohjois-Pohjanmaa: Valveen sanataidekoulu, Oulun kaupunki
Lappi: Rovaniemen kaupunginkirjasto
Uusimaa: Sydkustens ordkonstskola (ruotsinkielinen)