Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Lukuliike-sanasto

Mitä on monilukutaito, entäpä kielitietoisuus? Molempien merkitykset selitetään tässä sanastossa, jota saatat tarvita sivuillamme surffatessasi.

Laaja-alainen osaaminen. Uusissa opetussuunnitelmissa korostuu laaja-alainen osaaminen. Sillä tarkoitetaan eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa ja niitä yhdistävää, kokonaisvaltaista osaamista. Laaja-alaisen osaamisen alle kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, oppimistaidot sekä monilukutaito.

Lukemista edistävät rakenteet. Valtakunnallisena toimijana Lukuliikkeellä on mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin lukemisen edistämiseksi. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi Lukuliikkeen fasilitoimana aluehallintovirastojen välisenä yhteistyönä. Lukuliike pilotoi myös vuonna 2020 lukutaitoa edistävien toimintojen tuomista valittuihin kouluihin – pilotti on nimeltään Lukuliike koulussa.

Lukutaito. Lukemista ja lukutaitoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Usein tuodaan esiin hyötynäkökulma: lukeminen kehittää tutkimusten mukaan (lähteet) empatiakykyä, mielikuvitusta ja on yhteydessä yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen menestykseen. Lukutaito on tehokas tapa oppia uutta. Toisaalta lukeminen voi olla täysin hyödytöntä, tapa pitää hauskaa tai kuluttaa aikaa. Ennen kaikkea lukutaito on kuitenkin elinehto ja tasa-arvon asia. Ilman lukutaitoa on lähes mahdotonta kiinnittyä osaksi yhteiskuntaa, hakea tarvittaessa apua oikeasta paikasta ja sanallistaa päässä pyörivät ajatukset sellaisiksi, että toinen ymmärtää. Ilman lukutaitoa et olisi kyennyt lukemaan tätä tekstiä ja muodostamaan siitä omaa mielipidettäsi.

Kasvuyhteisö. Kasvuyhteisöillä viitataan kodin, koulun, asuinalueen ja vertaisryhmän muodostamiin yhteisöihin, joilla on korvaamaton vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen.

Kielitietoisuus. Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se kattaa kielitietoiset työtavat, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle. Kielitietoinen opetus – kielitietoinen koulu.

Monilukutaito. Monilukutaidon käsite korostaa, että lukeminen ei rajoitu vain kirjoitettuihin teksteihin. Teksti voi olla kirjoitetun lisäksi esimerkiksi auditiivista, kineettistä tai numeerista. Luemme kuvia ja videoita, tilanteita ja toisiamme. Nämä eri monilukutaidon muodot tukevat toisiaan. Monilukutaidon käsite pitää sisällään moninaisten viestien ymmärtämisen lisäksi myös tekstin tuottamisen. Lasten ja nuorten monilukutaitoa tulisi tukea jokaisessa oppiaineessa ja osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.

Monikielisyys. Monikielisyys kasvaa Suomessa jatkuvasti – yhä useampi lapsi puhuu äidinkielenään suomen lisäksi myös toista kieltä tai kieliä. Opetushallituksessa puhutaan kielitietoisesta opetuksesta, jossa lähtökohtana on, että kielet ja niiden oppiminen tukevat toisiaan, eikä niitä tule asettaa vastakkain.