Lukutaitotyö on tavoittamista, tunnistamista ja tukemista

Vaikka kattaus tarjosi vain osan lukuisista ansiokkaista hankkeista, kuulijoille välittyi kuva valtavan laajasta osaamisesta, asiantuntemuksesta ja tahtotilasta, joita Suomessa lukutaitotyön alalla on. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa Suomen historian ensimmäisen kansallisen lukutaitostrategian laatimista. Strategian yhtenä tavoitteena on saada hyvin toimivat hankkeet osaksi lukutaitotyön rakenteita.

Yleisenä havaintona itselläni oli esityksiä kuunnellessa se, että mitä varhaisemmassa vaiheessa yksilön lukemisen ja lukutaitoon panostetaan, sitä suurempi on tavoitettavuus. Neuvoloiden kautta tavoitetaan koko ikäluokan vauvat ja heidän perheensä. Koulussa lukeminen koskee ihan jokaista, vaikka vaihtelua lukutaitotyön edellytysten välillä onkin joskus huomattava. Tavoitettavuus ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan erityisen tuen tarpeessa olevat lukijat pitää myös tunnistaa.

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä yksilöllisemmäksi hänen lukutaitonsa tukeminen käy. Kun yhteiskunnan rakenteet hajautuvat yksilön ympärillä iän myötä, myös työ lukutaidon eteen muuttuu haastavammaksi. Heikkojen lukijoiden tunnistaminen ja heidän tavoittaminen käy aina vaan vaikeammaksi. Kustannukset yhteiskunnalle kasvavat sekä rahassa että hyvinvoinnissa.

Kuten kaikissa yhteiskunnallisissa kehittämistoimissa, myös lukutaitotyössä on puhuttava myös rahasta. Hyvää tahtoa ja korkeatasoista osaamista on alalla melkoisesti, mutta ilman määrätietoista rahoitussuunnitelmaa parhaatkaan toimintatavat ja ratkaisut eivät jää elämään. Kaikkea taloudellista tukea lukutaidolle on vaikeata mitata, koska lukutaitotyö on monen isomman kokonaisuuden osa. Toivon kansallisen lukutaitostrategian antavan hyvät viitekehykset lukutaitotyön rahoituksen turvaamiseksi.

Julkisen tuen lisäksi lukutaitoa ja lukemista edistetään merkittävillä yksityisillä varoilla säätiöiden ja yritysten tukemana. Lukutaitotyön rahoittamisessa on kiinnitettävä huomiota yksityisen ja julkisen tuen tarkoituksenmukaiseen yhdistämiseen. Jos vaikka yksityinen säätiö investoi hyvien toimintatapojen luomiseen, on julkisen sektorin kannalta kustannustehokkainta pitää yllä toimivaksi ja tulokselliseksi todettuja toimintatapoja.

Tulevaisuutta silmällä pitäen tehokkainta on aloittaa lukutaidon tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vahvistaa sitä koko peruskoulun ajan ja tarjota aikuistuessa mahdollisuus parantaa lukutaidon tasoaan matalalla kynnyksellä. Ideaalimaailmassa kaikilla, sekä peruskoulun päättävillä nuorilla että myöhemmässä vaiheessa elämälleen suunnan löytäneillä, on tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opinnoissa ja saada vankka perusta työelämän vaatimaan lukutaitotasoon.