Medialukutaidon yhdenvertaisuus edellyttää systemaattista kehittämistä
Arjen, kulttuurin ja jopa yhteiskunnan värittämät teknologiat, sovellukset ja muut mediat luovat siltoja ihmisten ja yhteisöjen välille. Ne auttavat tekemään maailmaa näkyväksi, jakamaan tietoa sekä luomaan uutta. Toisaalta ne voivat tuoda myös ongelmia ja haasteita esimerkiksi harhaanjohtavan tiedon tai polarisoivan vihapuheen muodossa. Tämä edellyttää lukemiselta ja kirjoittamiselta – nykyajan tulkinnalta ja tuottamiselta – paljon erilaista ja monipuolista lukutaitoa.
Suomessa mediakasvatuksella on pitkä perinne ja sen juuret voidaan sijoittaa osaksi muuta kansansivistyksen historiaa. Pitkästä perinteestä ja monipuolisesta toiminnasta huolimatta mediakasvatuksellinen näkökulma on tarkentunut erityisesti lasten ja nuorten mediakasvatukseen, aikuisten jääden usein kauniista sanoista huolimatta konkreettisten toimenpiteiden varjoon.
Kansallisten mediakasvatuslinjausten visiona on, että Suomessa jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan paranevat. Jotta aikuisten medialukutaitoa edistävää työtä voidaan vaikuttavammin tukea, tarvitaan tietoa nykytilasta sekä tulevaisuudesta.
Uutta tietoa mediakasvatustyön tueksi
Julkaisimme Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa tänä vuonna yhteistyössä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa toteutetun selvityksen aikuisten mediakasvatuksen tilasta Suomessa. Asiantuntijoita haastattelemalla pyrimme paremmin hahmottamaan kokonaiskuvaa siitä, millaisin keinoin aikuisten medialukutaidon tilaa voitaisiin tulevaisuudessa edistää.
Selvitys luo pohjaa tietoperustaiselle keskustelulle, jaetulle ymmärrykselle sekä vaikuttavalle yhteistyölle.
Selvityksessä nousee esiin kahdeksan keinoa:
- Mediakasvatuksen tunnettuuden edistäminen. Medialukutaitoon liittyy paljon erilaisia näkökulmia ja aiheita, joten on tärkeää lisätä eri toimijoiden ja kansalaisten tietoisuutta mediakasvatuksesta.
- Koordinaation ja ohjauksen kehittäminen. Aikuisten mediakasvatuksen kentällä on paljon erilaisia toimijoita, jotka edistävät osaamista eri näkökulmista. Myös aikuisten keskuudessa medialukutaidon tarpeet vaihtelevat paljon. On siis erityisen tärkeää, että saadaan rakennettua yhteistä ymmärrystä nykytilasta ja visiosta tulevaisuudesta.
- Yhteistyön ja verkostoitumisen tukeminen. Mediakasvatusta tehdään ympäri Suomea ja eri aloilla. Toimintaa voidaan systematisoida selvityksen perusteella vahvistamalla verkostoja ja yhteistyötä sekä koordinoida eri toimintamuotoja.
- Alueellisen toiminnan tukeminen. Selvityksen perusteella mediakasvatustoimintaa voidaan vahvistaa esimerkiksi yhtenäisillä toimintamalleilla ja materiaaleilla sekä kehittämällä ymmärrystä mediakasvatuksesta ja mediakasvatuksen linjauksista. Valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä on tärkeää vahvistaa.
- Aikuisten medialukutaidon edistämisen työkalupakki. Mediataitokoulu on erialojen ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu mediakasvatustyön tueksi. Juuri uudistunut palvelu kehittyy jatkossa entistä enemmän tarjoamaan mahdollisuuksia oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Tietoisuutta Mediataitokoulusta ja vastaavien palvelujen olemassaolosta tulee kuitenkin jatkossa vahvistaa.
- Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen. Toiminnan suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta tutkittua tietoa tarvitaan erityisesti aikuisten medialukutaidoista ja mediankäytöstä.
- Mediakasvatusosaamisen lisääminen. Mediakulttuuri kehittyy jatkuvasti, joten on tärkeää, että mediakasvatusosaamisesta pidetään huolta ja sen päivittämiselle luodaan tilaa. Mediakasvatuksen ei tulisi jäädä vain yksitätisten ihmisten harteille vaan osaamisen tasavertaisuutta organisaatioiden sisällä on tärkeä vahvistaa.
- Rahoituksen kehittäminen. Aikuisten mediakasvatuksen kentälle tarvitaan erityisesti rahoitusrakenteita, jotka mahdollistavat eri sektoreiden ja toimialojen välisen yhteistyön. Rahoituksen tulisi tukea myös tutkimuksen ja käytännön yhteistyötä.
Monipuolisen lukutaidon edistäminen median täyttämässä maailmassa on yhteistyötä, johon tarvitaan jokaisen panosta. Selvitys luo pohjaa tietoperustaiselle keskustelulle, jaetulle ymmärrykselle sekä vaikuttavalle yhteistyölle, jotta mediakasvatustyötä saadaan tulevaisuudessa vahvistettua niin, että jokaisella on yhdenvertaisemmat mahdollisuudet medialukutaitonsa kehittämiseen.
Lauri Palsa, KT, Erityisasiantuntija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti