Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Kansallinen lukutaitostrategia

09.08.2021

Näkökulmia tulevaisuuden lukemiseen

Toukokuun webinaari Näkökulmia tulevaisuuden lukutaitoon keräsi yhteen eri alojen ihmisiä ja lukutaitoa tarkasteltiin tekoälyn, harrastustoiminnan, opetuksen ja työelämän näkökulmasta. Webinaarin aikana todettiin useasti, ettei lukutaito voi jäädä vain yhden tahon huolenaiheeksi tai hoidettavaksi, vaan mukaan lukutaitotyöhön tarvitaan koko yhteiskunta. Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme totesikin, että unelmana olisi ”lukeva elämä”. Lukutaito, sen kehittäminen ja merkitys ei pääty esimerkiksi koulun loppuessa, vaan se on hyvinvointia, turvallisuutta, elämyksiä ja sivistystä lisäävä taito läpi elämän.

Lukeminen osaksi harrastus- ja seuratoimintaa

Lukutaidon opettaminen ja lukemaan innostaminen on pitkään koettu vain koulun ja kirjaston tehtäväksi. Nykyisenlaisessa tietoyhteiskunnassa lukutaidot tavat, vaikeudet ja vaatimukset ovat kuitenkin hyvin moninaiset. Kun nuorten vapaa-ajan lukeminen entisestään vähenee, on sillä merkittävä vaikutus lukutaidon heikkenemiseen.

Suomen Palloliiton kampanja Lue ja liiku Huuhkajien kanssa osoitti hyvin sen, miten melko pienilläkin muutoksilla lukeminen ja lukutaito voivat saada uutta ja kaivattua vahvistusta. Palloliiton kampanjaan osallistui yhteensä 2 230 ryhmää, ja se tavoitti 50 000 lasta ympäri Suomen. Tavoitteena oli luoda lukemisen ja liikkumisen ympärille myönteinen ja kannustava ilmapiiri, ja kampanjassa tuotettiin varhaiskasvattajille ja opettajille monenlaista materiaalia. Jalkapallon tunnetut tähdet, monen nuoren esikuvat, kertoivat videoilla omasta lukemisestaan ja antoivat lukuvinkkejä lapsille. Juha Malinen, nuorten maajoukkueen eli Pikkuhuuhkajien valmentaja kuvasi kampanjaa erittäin onnistuneeksi.

Kansallisen lukutaitostrategian yhtenä tärkeänä suuntaviivana on lukemisen yhteisöjen vahvistaminen, ja Palloliiton kampanjasta toivotaankin mallia myös muille urheiluseuroille. Jokainen yhteisö ja seura voi omassa toiminnassaan luoda myönteistä ilmapiiriä lukemisen ympärille. Seuroista löytyy paljon esikuvia lapsille ja nuorille, ja samat esikuvat voivat olla myös esikuvia lukemiselle.

 

Kriittinen lukutaito on yksi tärkeimmistä taidoista tekoälyn maailmassa

Tekoäly muuttaa jo nyt paljon maailmaa ja ajatteluamme. Harri Ketamo, HeadAi oy:n puheenjohtaja muistutti puheenvuorossaan, että lopulta kriittinen lukutaito on yksi tulevaisuuden digimaailman tärkeimmistä taidoista. Voimme opettaa koneita käsittelemään tietoa, voimme mallintaa ohjelmien avulla monimutkaisiakin asioita ja saada isosta datamassasta ulos oivalluksia aiheuttavia tuloksia. Voimme toisaalta myös opettaa koneita väärin, saada ne esimerkiksi syöttämään meille faktalta näyttävää tietoa, joka ei kuitenkaan perustu tutkittuun tietoon vaan ainoastaan useasti toistuviin hokemiin ja väittämiin. Kun tekoäly yleistyy, kriittisen ajattelun merkitys korostuu ja lukutaito ratkaisee, kumpi johtaa, ihminen vai tekoäly.

Ketamo totesi, että science fiction, tieteiskirjallisuus, ohjaa ajatteluamme, kun koneet nähdään pahoina ja ongelmia aiheuttavina. Ihminen haluaa aina pitää auki mahdollisuuden, että hän voi vetää sähköt pois päältä ja pysyä sen jälkeen turvassa niiltä. Koneet ovat jo vuosia ”vieneet” ihmisten töitä ja teema robotiikasta on tuhansia vuosia vanha. Tavallaan ei siis olla minkään täysin uuden äärellä, vaikka se siltä ajoittain tuntuukin.

HeadAi oy:ssa rakennetaan tällä hetkellä konetta, joka oppisi lukemastaan tekstistä kuin ihminen eli jäsentämällä merkityksiä – mitkä sanat missäkin yhteydessä muodostavat merkityksiä ja millaisia käsitekarttoja niistä rakentuu. Tavoitteena on koneellisesti mallintaa asioita, ja saada asiantuntijoiden työn ja päätöksenteon tueksi valmista analyysia.

 

Lukutaidosta luottamusta ja varmuutta menestyä elämässä

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja pohti puheenvuorossaan lukutaidon merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Pentikäinen kuvasi omaa vaihto-oppilasvuottaan, jolloin hän koki usein oppitunnilla, ettei ymmärrä tarpeeksi opettajan puheesta. “Se aiheutti epätoivon ja epäluottamuksen tunteita. Samalla tavalla lukutaito on merkittävä luottamusta lisäävä taito: se voi lisätä tai rapauttaa itseluottamusta, jota opinnoissa ja työelämässä tarvitaan”, Pentikäinen totesi.

Lukukeskuksen julkaisemien tietojen perusteella toisen polven maahanmuuttajista lähdes 30 % ei saavuta opiskelussa ja useissa töissä vaadittavaa lukutaitoa. Tiedetään myös, että mitä paremmin oppilas hallitsee oman äidinkielensä, sitä paremmin hän menestyy toisen kielen opinnoissa. ”Ihmiset, jotka lukevat enemmän, saavuttavat todennäköisemmin korkean koulutustason ja menestyvät työelämässä paremmin”, Pentikäinen vakuuttaa.

”Työelämässä on tarjolla myös työtehtäviä, joissa ei tarvita erittäin hyvää lukutaitoa ja onkin tärkeää, että jokainen voi saada kokemuksen työyhteisöön ja työtehtäviin osallistumisesta lukutaidon heikkoudesta huolimatta.  Täytyy tunnistaa sopivat työtehtävät myös niille, joilla on puutteellinen lukutaito. Tarjotaan myös heille mahdollisuus osallisuuteen, ja vältetään syrjäytyminen”, Pentikäinen painottaa.

Lue lisää Suomen Yrittäjien teettämästä tutkimuksesta uutisesta https://lukuliike.fi/lukutaito-on-merkittava-tyoelamataito/

 

Kenen vastuulla on monilukutaidon opettaminen ja millainen on kielitietoinen koulu?

Aamunpäivän viimeisen puheenvuoron esitti Sari Hyytiäinen, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja (nykyinen toiminnanjohtaja) ja kansallisen lukutaitostrategian projektiryhmäläinen. Hän kuvasi, kuinka tekstimaailma ja myös kieliympäristö monimuotoistuu kiihtyvällä vauhdilla. “Tarvitaan kielitietoista koulua, jossa jokainen opettaja vahvistaa monilukutaitoa ja tukee kielitietoisen koulun rakentamista. Kaikkien opettajien tulee olla kielitietoisuuden ja monilukutaidon opettajia. Hyvä luku- ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen pohja kouluasteelta toiselle”, Hyytiäinen toteaa. ”Yhteiskuntamme toiminta nojaa erilaisiin tekstitaitoihin, jotka eivät ei ole staattisia taitoja. Niitä ei opita yhdellä kertaa. Ensin opitaan toiminnallinen lukutaito, mutta kriittisen lukutaidon oppiminen jatkuu läpi elämän.”

Lukutaitoa voidaan vahvistaa monenlaisilla toimilla. Yhtenä ratkaisuna Hyytiäinen ehdottaa lisäresursseja luettavien kirjojen, lehtien ja älylaitteiden hankintaan. Kun luettavaa on helposti saatavilla, kynnys tarttua siihen madaltuu. Opettajat tarvitsivat myös enemmän yhteistyöaikaa opettamisen suunnitteluun. Myös varhaiskasvatus pitää saada entistä paremmin mukaan työhön ja kirjastojen ja harrastustoiminnan sekä kirjastojen ja koulujen yhteistyötä pitää entisestään vahvistaa.

”Tulevaisuuden koulun tulisi olla lukeva koulu ja tätä me olemme Äidinkielen opettajain liitossa jo pitkään pyrkineet edistämään. Monilukutaidon vahvistamiselle tarvitaan kiinteä rahoitus valtion talousarvioon. Kouluilla täytyy olla oma kirjasto tai selvät rakenteet yhteistyöhön kunnan kirjastojen kanssa. Kirjastoilla voisi olla yhteistyöstä vastaava informaatikko, joka vuosittain päivittää koulujen ja kirjastojen yhteystyöstrategiaa”, Hyytiäinen ehdottaa. ”Myös koulukohtaiset lukutaitomentorit, Lukeva koulu -materiaalisivusto, opettajien pitkäkestoinen ja jatkuva täydennyskoulutus olisivat tarpeellisia toimia.”

On hyvä muistaa, että lukemisen voi aloittaa milloin vain. Kun lukemiselle on monenlaisia esikuvia ja innostajia, alenee lukemisen pariin siirtymisen kynnys. Kirjallisuustapahtumat ja esimerkiksi kirjailijavierailut saavat oppilailta ja opiskelijoilta aina paljon positiivista palautetta. Yhteistyötä tällaisten järjestämiseksi tarvitaankin lisää ja lukutaitostrategian yksi tärkeä tehtävä on tuoda eri alojen toimijat yhteen rakentamaan tätä toimintaa.

 

Monikielisyyden tukemisella vahvistetaan demokratiaa

Iltapäivän puheenvuorossa kuulimme Gun Oker-Blomin opetus- ja kulttuuriministeriölle kirjoittamasta raportista, jossa tarkasteltiin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeista. Kaikilla lapsilla, riippumatta kielitaustastaan, on oikeus oppia lukemaan hyvin. Maan vähemmistökieli tarvitsee erityisen paljon vahvistavia toimia, jotta standardikieli toimii hyvin ja tukee ruotsin kielellä lukemista.

Ruotsinkielisissä kouluissa noin 50% oppilaista tulee monikielisistä kodeista. Opettajat tarvitsevatkin tukea etenkin monikielisyyden tukemiseen ja ohjaamiseen. ”Kielellinen vahvuus on pohja sille, että ihminen voi osallistua yhteiskuntaan”, Oker-Blom painottaa. ”Jos opintopolun alusta alkaen oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti monessa eri mediassa sekä suullisesti että kirjallisesti, voi oikeasti aktiivisesti osallistua demokraattiseen yhteiskuntaan. Hyvä lukutaito ja kielitaito ovat demokratiakysymyksiä.”

Gun Oker-Blomin ja opetus- ja kulttuuriministeriön raportti löytyy kokonaisuudessaan ruotsiksi sivulta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162926

 

Päivän viimeisessä kommenttivuorossa Minna Castren, kansallisen lukutaitostrategian ohjausryhmän jäsen ja Otavan kirjallinen johtaja, painotti, että kaikkien osallistaminen tuleekin olla lukutaidon strategian ytimessä. ”Lukutaito liittyy laajasti meihin kaikkiin ja kaikkeen toimintaamme yhteiskunnassa”, Castren tiivisti webinaarin tärkeää sanomaa.