Nuorten suusta: Miten nuoret saadaan lukemaan?

Lukemisen suosio on laskenut viime vuosina etenkin nuorten keskuudessa. Nuorten aktiivilukijoiden määrä on vähentynyt 15 vuodessa reilusta 22 %:sta kuuteen prosenttiin. Tuoreimmassa PISA-arvioinnissa Suomi kuului kolmen maan joukkoon, jossa kiinnostus lukemiseen oli vähentynyt eniten. Peräti 63 % pojista sanoo lukevansa vain jos on pakko.

Äkkiseltään voi tuntua, että nuorten lukemaan innostamisessa on epäonnistuttu, mutta nuorten lukemattomuuteen vaikuttaa moni asia. Teknologia kilpailee lukemisen kanssa nuorten ajan käytöstä. Tätä kilpailua ei ole ihan helppo voittaa.

Kuulemisessa olleet nuoret kertoivatkin, että tuntevat monia, jotka haluaisivat lukea, mutta eivät jostain syystä saa aikaiseksi tarttua kirjaan. Puhelin vie vapaa-ajan ja keskittymiskyvyn, ja toisaalta myös koulutehtävät syövät ison siivun vapaa-ajasta varsinkin lukiolaisilla. Nuoret kokivat, että koulussa kirjan lukemisesta tehdään usein tehtävä tai haaste, josta on selviydyttävää. Tällöin kynnys kirjan avaamiselle voi olla suuri. Lukeminen ei myöskään välttämättä näyttäydy siistinä ajanvietteenä.

Keskustelussa nousi esiin myös tutkimuksissa nostettu tieto siitä, että nuoret eivät löydä heitä kiinnostavaa luettavaa. Tähän monet tahot ovat toki tarttuneet ja Lukukeskuksen julkaisema nuorten oma kirjallisuuslehti Lukufiilis vinkkaa jatkuvasti uusia kiinnostavia nuortenkirjoja. (https://lukufiilis.fi/) Vielä on kuitenkin tekemistä siinä, miten tieto saadaan kulkeutumaan nuorille asti. Kehityssuunta näyttää kuitenkin positiiviselta, sillä vuonna 2020 Lukufiiliksen juttuja luettiin 64 % enemmän kuin edellisvuonna.

Ilahduttavaa on, että lukeminen on siirtynyt erilaisille alustoille ja someen. Kirjoittaminen on nykyään helpompaa isolle yleisölle esim. Instagramissa. Nuoret arvioivat, että tulevaisuudessa e-kirjojen ja äänikirjojen suosio tulee kasvamaan. Toisaalta se saattaa aiheuttaa vastareaktion. Jotkut kyllästyvät nettiin ja someen ja tarttuvat painettuun kirjaan.

Lukeminen osaksi elämää

Erityisesti meitä aikuisia tietysti kiehtoi kuulla nuorten suusta, millä keinoin heidät saadaan lukemaan. Olikin upeaa ja jopa hämmästyttävää huomata, että nuorilla oli niin hienoja oivalluksia aiheeseen liittyen.

”Tarjotaan jotain myös niille, jotka lukevat. Silloin myös kiinnostuvat nekin, jotka eivät lue”, kommentoi eräs osallistuja. Olisikin tärkeää, että lukemisen ympärillä tapahtuisi, ja opettajat ovatkin harmitelleet, ettei esimerkiksi toiselle asteelle suunnattua perinteikästä Nuori Aleksis -kilpailua järjestetty tänä vuonna. Kilpailussa koululaisraati lukee suuren määrän edellisvuonna julkaistuja kaunokirjoja.

Kuulemisessa nuoret painottivat erityisesti ilmapiiriä, jonka tulisi olla myönteinen ja kannustava lukemista kohtaan, muttei lukemaan pakotettaisi, vaan se olisi vaihtoehto muiden joukossa. Nuoret toivoivat, että lukemisesta tehtäisiin mahdollisimman helppoa ja heitä kannustettaisiin erilaisten tekstien pariin. Aina ei välttämättä tarvitse aloittaa klassikolla, vaan sarjakuvan lukeminenkin on lukemista. Nuoret miettivätkin, että mediassa pitäisi tuoda sellaisia ihmisiä esille, joille lukeminen ei ole päivätyö, vaan jotka lukevat joka päivä vähän. ”Lukemisen ei tarvitse olla harrastus, vaan osa elämää.”

Nuorten mielestä kirjoja voisi tarjota luettavaksi muissakin aineissa kuin äidinkielen tunnilla. Lukukeskuksen ja Lauri Jäntin säätiön hankkeessa tietokirjoja vietiin eri aineiden tunneille, jolloin oppilaat löysivät kirjojen pariin oman kiinnostuksen kohteen kautta. https://lukukeskus.fi/tietokirjailija-kouluun/

Niille, joille lukeminen on hankalampaa, nuoret miettivät keinoja heidän lähtökohdistaan käsin. Maahanmuuttajia voisi kannustaa lukemaan heidän vahvemmalla kielellään sekä selkokirjoilla.

Nuoret toivoivat, että jokainen voisi löytää itselleen yhteisöllisen tavan lukea ja heitä rohkaistaisiin kirjoittamaan. Uudet kirjallisuuden lajit, kuten spoken word ja lavarunous kasvattavat suosiotaan varmasti myös jatkossa. Lukukeskuksen Mun tarina -hankkeessa tutkittiin lavarunouden hyödyntämistä opetuksessa. (https://lukukeskus.fi/mun-tarina-loppuraportti/)

Me olemme tällä hetkellä huolissamme lukuintonsa kadottaneista teineistä. Nuoret kuitenkin ajattelivat, että vaikka joidenkin lukuinto hiipuisi nyt, he voivat löytää kirjojen pariin vanhemmalla iällä. Se kuulostaa lohdulliselta ja siltä, että jaksaa taas innostaa ensi lukukauden lapsia ja nuoria kirjojen pariin. Ainakin nuorille oli selvää, miksi kannattaa lukea: ”Lukeminen on kivaa, se kehittää ymmärrystä toisista ihmisistä ja maailmasta. Kirjojen lukeminen on myös kätevä tapa parantaa vieraan kielen sanavarastoa. Se on kansalaistaito. Lukeminen on ilmaista. ”

Lähteet:

• Kansallisen lukutaitostrategian nuorten kuuleminen 29.4.2021
• 10 faktaa lukemisesta