Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Artikkeli

03.06.2020

/

Johanna Osváth

Osa 1: Lukemisen hyödyistä ja hyödyttömyydestä

Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat niin yksilöllisellä kuin laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Lukemisen hyödyistä puhuttaessa tulisi ottaa huomioon eri ikäisten lukeminen sekä monilukutaito. Ilman läheisten ja rakenteiden tukea lukeminen jää vaikeasti saavutettavaksi.

Tämä teksti on kahdessa osassa. Seuraava osa löytyy täältä.

Lukemisen hyödyistä on julkaistu paljon tutkimuksia, jotka ovat päätyneet jokseenkin samoihin tuloksiin: lukeminen kasvattaa yksilön empatiakykyä ja parantaa sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi tutkijat George Dugdale ja Christina Clark (2008) ovat tutkimuksessaan tuoneet esiin korrelaatioita lukeneisuuden ja hyvän elämän välillä – he esittävät, että lukeneisuudella on myönteinen vaikutus perhe-elämään, terveyteen ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen.

Lukemisen hyödyt jaotellaan eri tasoihin: voidaan puhua yksilöllisistä, yhteiskunnallisista ja historiallisista hyödyistä – ja sitten voidaan puhua hyödyttömyydestä.

 

Hyödyllistä ja hyödytöntä

Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa (Lewis 2009) ja sillä voidaan ehkäistä ikääntymisen aiheuttamia sairauksia kuten aivojen rappeutumista ja dementiaa (Wilson et al 2013). Lapsille lukeminen vähentää sekä lapsen että aikuisen stressitasoja ja saa lapsen nukkumaan pidempään (Heikkilä-Halttunen 2015). Yksilölliset hyödyt ovat tarkemmin listattuna Lukukeskuksen blogitekstissä 10 faktaa lukemisesta.

Lukeminen edistää empatian tunnetta; kun ihminen lukee, hän voi asettua toisen asemaan ja ymmärtää tätä. Lukiessa aivoissamme aktivoituvat samat alueet kuin todellisessa kokemuksessa – siksi esimerkiksi Harry Potteria lukiessamme todella koemme Tylypahkan (Heinonen 2019). Mielikuvituksen ja empatian kehittyminen edustavat lukemisen ja kirjallisuuden humaaneja arvoja.

Yhteiskunnan näkökulmasta lukeneisuudella ja koulutuksella on myös kiistaton yhteys; jos lapsi lukee, on todennäköisempää, että hän hankkii myöhemmin elämässään korkeamman koulutuksen. Bruttokansantuotteen kannalta lukemisella on näin myös yhteys tuottavuuteen (Idström 2016, 25). Lisäksi lukeminen edistää tasa-arvon toteutumista.

Kirjastopalveluihin tulisi suhtautua myös hyvinvointipalveluna.

Rakenteet lukemisen ympärillä ovat yhtä tärkeitä kuin lukeminen itse. Kirjastot tuovat toimeentulon suoraan kirjaston työntekijöille, mutta myös välillisesti kirjailijoille, tutkijoille ja taiteilijoille. Kirjastopalveluihin tulisi suhtautua myös hyvinvointipalveluna. Kirjastot itsessään toimivat lukemiseen kannustamisen ohella kaupunkilaisten olohuoneina, jossa voi viettää vapaa-aikaa ja tutustua ihmisiin.

Tutkijat Emma Hayes ja Anne Morris (2005) kirjoittavat, että kirjasto näyttelee erityisen tärkeää roolia työttömien, eläkeläisten, pätkätyöläisten ja yksinasuvien elämissä. Kirjasto voi myös olla tärkeä integroitumisen ja sosiaalisuuden paikka maahanmuuttajille (Audunson et al. 2011). Tosin Suomen erityispiirre on, että meillä arvostetaan enemmän kirjastoa ennemmin aineiston kuin ajanviettopaikan tarjoajana, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa (Nummela 2008).

Lisäksi niihin kotikunnan tuttuihin kirjastoihin on tallennettu koko ihmisen erityislaatuisuuden avain. Kirjoitus- ja lukutaito on mahdollistanut kumulatiivisen kulttuurin, joka erottaa meidät muista eläimistä. Ilman kumulatiivista kulttuuria meillä ei olisi sitä tietoa ja kulttuuria, joka mahdollistaa ihmiselämän tällaisenaan (Telkänranta 2016).

Kun kirjallisuus käsitetään taiteena, voidaan samalla myöntää, että taiteen ei tarvitse olla terveellistä tai kehittävää.

Kaikkien yllä lueteltujen hyötyjen lisäksi tulee muistaa, että kirjallisuus on itseisarvoista. Kirjallisuutta tulee arvostaa ja ylläpitää sen itsensä vuoksi ja sitä voi tarkastella myös erillään lukutaidon käsitteestä. Kirjallisuutta hyödyttömyyden näkökulmasta ovatkin pohtineet esimerkiksi kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä ja kirjailija-toimittaja Tommi Melender. Kun kirjallisuus käsitetään taiteena, voidaan samalla myöntää, että taiteen ei tarvitse olla terveellistä tai kehittävää.

Meiltä kysytään usein, miksi lukutaitoa tulisi parantaa. Jos edeltävät syyt eivät riitä havainnollistamaan tarvetta, voisi perään vielä todeta, että lukutaito on elämästä selviytymisen taito. Seuraavassa osassa tätä blogitekstä käsitelläänkin monilukutaitoa, joka auttaa ymmärtämään lukutaidon kiinteänä osana yhteiskunnallista elämää. Lukutaito ei ole vain kirjojen lukemista.

Siirry blogitekstin seuraavaan osaan.

 

Lähteet

Audunson, R. et al. 2011. Public libraries: a meeting place for immigrant women? Library & Information Science Research 07/2011, 33(3), 220–227.
Dugdale, G. & Clark C. 2008. Literacy changes lives: An advocacy resource. London: National Literacy Trust.
Hayes, E. & Morris, A. 2005. Leisure role of public libraries: user views. Journal of Librarianship and Information Science 37,3 (2005), 131–138.
Heinonen, H. 2019. Kuin surmaisi satakielen. Psykologi-lehti 2/2019.
Idström, A. 2016. Kirjastojen hyötyvaikutukset tutkimusten valossa. Teoksessa N. Sandelius (toim.) Hyötyä, taitoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Kuntaliitto, Helsinki, 23–42.
Nummela, M. 2008. Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008. Kansalliskirjasto, kirjastoverkkopalvelut.
Telkänranta, H. 2016. Eläin ja ihminen – mikä meitä yhdistää? SKS.
Wilson, R. et al. 2013. Life-span cognitive activity, neuropathologic burden, and cognitive aging. NEUROLOGY 81:4, 2013.

Lisää artikkeleita

Artikkeli

Sanataide on luku- ja kirjoitusmotivaation moottori

Sanataide - mitä kaikkea se tarkoittaakaan? Miksi sanataiteessa ja taidekasvatuksessa on kirjallisuuden käytön tulevaisuus?

Lue lisää

Artikkeli

Osa 2: Monilukutaito-käsite auttaa ymmärtämään nuoria paremmin

Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat niin yksilöllisellä kuin laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Lukemisen hyödyistä puhuttaessa tulisi ottaa huomioon eri ikäisten lukeminen sekä monilukutaito. Ilman läheisten ja rakenteiden tukea lukeminen jää vaikeasti saavutettavaksi.

Lue lisää

Artikkeli

Monta näkökulmaa lukemisen tulevaisuuteen

Lukuliike luki Ellun Kanojen ja WSOY:n Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? -teoksen ja keräsi yhteen kirjan mieleenpainuvimmat pointit.

Lue lisää