Osa 2: Monilukutaito-käsite auttaa ymmärtämään nuoria paremmin

Tämä teksti on kahdessa osassa. Edellinen osa löytyy täältä.

Edellisessä blogitekstissä käsiteltiin lukemisen hyötyä ja hyödyttömyyttä. Lukutaidosta puhuttaessa ei kuitenkaan tulisi enää tänä päivänä puhua vain kirjoista.

Laajemman näkökulman ajankohtaiseen lukutaidon ymmärtämiseen tarjoaa monilukutaidon käsite, joka ottaa huomioon erilaisia tekstejä, kuvia, auditiivisia sisältöjä ja näiden konvergenssia. Monilukutaito liittyy suoraan siihen, miten ihminen tuottaa myös itse sisältöä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan ja ymmärtää tuottamansa sisällön implikaatiot. Tärkeää on ymmärtää, että eri lukutaidon muodot tukevat toisiaan.

Tutkija Maryanne Wolf (2018) puoltaa monilukutaitoa inklusiivisena käsitteenä: ”Kriittinen ajattelu, empatia ja muut pitkäjänteisen lukemisen prosessit saattavat olla uhattuna uudessa digitaalisessa kulttuurissa, mutta ongelmaa ei pitäisi lähestyä yksinkertaisella painotuotteiden ja digitaalisen lukemisen vastakkainasettelulla”. Wolf kirjoittaakin, että nykymaailmassa tarvitaan sekä pitkäjänteistä ja silmäilevää lukutaitoa – molemmat ovat elintärkeitä.

Poikien ja tyttöjen selvästä erosta huolimatta lukutaidosta ei pidä tehdä läpeensä sukupuolittunutta kysymystä.

Kansallinen erityispiirteemme on, että tyttöjen ja poikien välinen osaamiskuilu lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Uusimpien PISA-tulosten mukaan 63 prosenttia pojista lukee vain, jos on pakko, ja lukutaidon käyrä laskee tutkimus tutkimukselta. Monilukutaito on avainkysymys, kun pohditaan, miten pojat saadaan mukaan lukutalkoisiin. Myös esimerkiksi videopelit voivat kartuttaa monilukutaitoa. Videopelien pelaaminen voi olla niin hyödyllistä kuin hyödyntöntäkin, aivan kuten kirjallisuus.

Lukutaito näytteleekin suurta roolia myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kehnon lukutaidon omaava ihminen jää helposti yksin, kun yhteiskunta koostuu erilaisiin teksteihin pakatusta informaatiosta.

Poikien ja tyttöjen selvästä erosta huolimatta lukutaidosta ei pidä tehdä läpeensä sukupuolittunutta kysymystä. Jos pojat leimataan lukutaidottomiksi, on vaarana, että tähän kategoriaan itsensä tuntevat identifioituvat kyseiseen rooliin entistä vahvemmin. Nuorille tarvitaankin kaiken näköisiä eri sukupuolia edustavia lukevia esikuvia.

Huoltajilla on päärooli

Kun katsotaan lukutaitoa koulutuksellisesta näkökulmasta, aikuisilla on suuri rooli lasten ja nuorten monilukutaidon jalostamisessa. Kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa vuodelta 2016 (Leino et al.) todettiin, että kotitaustan lisäksi nimenomaan omien vanhempien lukutottumukset ja asenteet ovat suurimpia tekijöitä neljäsluokkalaisten lukuinnon luomisessa. Siksi huolestuttavaa onkin, että huoltajilla on vähenevissä määrin aikaa, jaksamista tai kiinnostusta lukemista kohtaan. Huomiota vaativat uudenlaiset viestintävälineet ja hektinen arki.

Haasteeseen on pyritty vastaamaan esimerkiksi tarjoamalla lapsille perheen ulkopuolisia lukemiseen kannustavia aikuisia (esim. Niilo Mäki Instituutin lukumummit ja -vaarit) sekä nostamalla julkisuuden henkilöitä lukulähettiläiksi ja -idoleiksi (esim. Lukukeskuksen Lukuliike koulussa -kampanja).

Koska aikuisten ja lasten lukutaidot linkittyvät niin vahvasti toisiinsa, on tärkeää huomioida molemmat erikseen ja yhdessä. Lukutaidon kontekstissa voidaankin puhua elinikäisestä oppimisesta. Lukutaito auttaa kaikkia – yksilöä, yhteiskuntaa ja maailmaa.

Yhdessä eteenpäin: Lukuliikkeen valtionavustushaut auki! Pyrimme tavoittamaan haulla lapset, nuoret ja aikuiset.

Lähteet

Leino K. et al. 2019. PISA 18 Ensituloksia. OKM.
Leino K. et al. 2016. Lukutaito luodaan yhdessä: kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016) Lukukeskus. 2017. 10 faktaa lukemisesta: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2017/
Vettenranta, J. et al. 2016. PISA 15 Ensituloksia. OKM.
Wolf, M. 2018. Silmäilystä on tullut normaali tapa lukea. Suom. Tommi Kakko. Niin&Näin 1/19, s. 35-38.