Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Artikkeli

06.02.2020

/

Milla Pulska

Saamelaisuus näkyväksi ja kuuluvaksi – myös kansallispäivän ulkopuolella

Omaan, vanhempien tai isovanhempien äidinkieleen, saatuun tai menetettyyn sellaiseen, liittyy paljon tunteita. Etenkin jos kieli on uhanalainen ja vähemmistössä.

Saamen kieliin liittyy paljon suvun historiaa, alueen historiaa ja yhteisön historiaa. Kielet tuovat mukanaan myöskin kokonaisen kulttuurin ja omanlaisensa tietokäsityksen. Saamen kieli on linkki monikieliseen alkuperäiskansaan, saamen sukuun ja elävään yhteisöön. Tänä päivänä elpyvä ja vahvistuva saamen kieli on ilon ja juhlan aihe.

Paljon on kuitenkin työtä ja haasteita, sillä saamelaislapsista ja -nuorista jo yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamenkielistä opetusta saa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, mutta sen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vähän.

Kokemuksesta voin kertoa, että alku voi olla epävarmaa ja järjestely vaatii yhteistyötä vanhempien, saamen yhdistysten sekä saamelaiskäräjien kanssa.

Pasilan peruskoulussa alkoi syksyllä 2018 kauan kaivattu saamenkielinen opetus Helsingissä. Opetan kaksikielistä luokkaa, ja käymme läpi kielen lisäksi myös saamelaista kulttuuria. Lisäksi on ollut tärkeää, että koko koulu oppii saamelaisuudesta ja kokee saamenluokan osaksi yhteisöä. Saamelaiskäräjien kielineuvosto myönsi Pasilan peruskoululle ja sen kaksikieliselle pohjoissaame-suomi -luokalle Kieliteko-palkinnon ja toivon, että tämä ele näyttää esimerkkiä myös muille kaupungeille.

Ilokseni Ouluun ja Rovaniemelle suunnitellaankin tällä hetkellä saamenkielisiä luokkia.

Toivon, että nämä hankkeet etenevät, ja luokille löytyisi päteviä saamenkielisiä luokanopettajia sekä äidinkielestään kiinnostuneita oppilaita. Kokemuksesta voin kertoa, että alku voi olla epävarmaa ja järjestely vaatii yhteistyötä vanhempien, saamen yhdistysten sekä saamelaiskäräjien kanssa.

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi käynnissä on myös Saamen kielten etäopetushanke. Hankkeen perusteena on, että jokaisella saamelaislapsella on oikeus opiskella äidinkieltään. Tässä voimme käyttää apuna teknologiaa. Saamenkielisen sähköisen oppimateriaalin kehittämiseen tulisikin satsata entisestään.

Saamelaiset ovat aina olleet monikulttuurista kansaa. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen. Entisaikaan olikin tavallista, että osattiin useampaa eri saamen kieltä ja pystyttiin omalla saamen kielellä kommunikoimaan eri saamen kieltä puhuvan kanssa. Sen lisäksi voitiin osata myös suomea, norjaa, ruotsia ja venäjää. Pohjoissaamenkieli on suurin saamen kieli, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös pienemmät saamen kielet. Kielten sisällä vielä murre-erot ovat rikkaus. On tärkeää opettaa kunnioittamaan saamen kielten moninaisuutta, vaikka samaan aikaan olemmekin yksi kansa.

Kun saamen kielten äänteet alkavat soljumaan ja erikoiskirjaimet tulevat tutuiksi, niin silloin kirjoittaminen alkaa sujua ja kirjat maistua.

Lukemaan oppiminen avaa lukemattomia ovia. Kun saamen kielten äänteet alkavat soljumaan ja erikoiskirjaimet tulevat tutuiksi, niin silloin kirjoittaminen alkaa sujua ja kirjat maistua. Iloitsemme jokaisesta uudesta saamenkielisen lastenkirjan julkaisusta. Kieltä oppii parhaiten leikkimällä, laulamalla ja toiminnan ohessa. Silloin kieltä omaksuu käyttämään luonnollisesti ja siitä tulee kommunikoinnin väline. Useamman kielen oppiminen varhain helpottaa myöskin myöhempää kielten opiskelua.

Saamelaisten aito näkyvyys kouluympäristössä rakentuu jatkuvasta, pitkäaikaisesta työstä eikä pelkästään yhden päivän juhlimisesta. Tietoa ja materiaaleja löytyy paljon esimerkiksi saamelaiskäräjien Oktavuohta-sivustolta. Kun saamelaisuus näkyy ja kuuluu muutenkin, tuntuu kansallispäivän juhliminen koko koulun kesken luonnolliselta.

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide! Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid! Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid! Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

 

Milla Pulska on Pasilan peruskoulun kaksikielisen pohjoissaame-suomiluokan opettaja.

Lisää artikkeleita

Artikkeli

Osa 1: Lukemisen hyödyistä ja hyödyttömyydestä

Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat niin yksilöllisellä kuin laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Lukemisen hyödyistä puhuttaessa tulisi ottaa huomioon eri ikäisten lukeminen sekä monilukutaito. Ilman läheisten ja rakenteiden tukea lukeminen jää vaikeasti saavutettavaksi.

Lue lisää

Artikkeli

Osa 2: Monilukutaito-käsite auttaa ymmärtämään nuoria paremmin

Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat niin yksilöllisellä kuin laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Lukemisen hyödyistä puhuttaessa tulisi ottaa huomioon eri ikäisten lukeminen sekä monilukutaito. Ilman läheisten ja rakenteiden tukea lukeminen jää vaikeasti saavutettavaksi.

Lue lisää

Artikkeli

Monta näkökulmaa lukemisen tulevaisuuteen

Lukuliike luki Ellun Kanojen ja WSOY:n Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle? -teoksen ja keräsi yhteen kirjan mieleenpainuvimmat pointit.

Lue lisää