Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Artikkeli

03.03.2021

/

Hanna Pöyliö & Paula Salmi

Oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taitojen säännöllinen seuranta ja tuen tarpeen tunnistaminen on tärkeää. Näin voidaan ajoissa huomata oppilaat, jotka tarvitsevat lisätukea sekä suunnitella sopivia tukitoimia. Näiden oppilaiden kohdalla on tärkeää seurata oppilaiden taitojen kehitystä lukitaitojen harjoittelun lomassa, jotta voidaan varmistua, että taidot kohentuvat. Tässä blogikirjoituksessa avataan lyhyesti seikkoja, jotka tulee huomioida arvioinnissa. Kirjoituksen lopusta löytyy LUKILOKI-hankkeen laatima kooste Suomessa käytössä olevista arviointivälineistä.

Mitä ja miten arvioida ja seurata lukitaitoja

Kun arvioidaan ja seurataan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja, on hyvä pysähtyä ensin miettimään, mitä taitoja halutaan tarkastella. Erilaisia taitoja, kuten lukemisen tarkkuutta ja sujuvuutta, oikeinkirjoitusta, luetun ymmärtämistä tai tuottavaa kirjoittamista tarkastellaan eri arviointimenetelmin. 

Esimerkiksi lukemissujuvuus on yleisimmin arvioimatta jätetty osa-alue, vaikka sillä on suuri merkitys lukivaikeudessa. Virheitä tehdään suomen kielen säännönmukaisuudesta johtuen lukiessa yleensä harvoin, joten suurin erottava tekijä sujumattoman ja sujuvan lukijan välillä on lukemisen nopeus. Nopeutta ei voi arvioida korvakuulolta, vaan tarkasteluun tarvitaan sellainen arviointimenetelmä, jossa on ikäverrokeista koostuva viiteaineisto. Tällöin oppilaan suoriutumista voidaan luotettavasti verrata ikätasoon.

Sen sijaan oikeinkirjoitusta on helpompi arvioida. Lähtökohtaisesti suomen kieltä kirjoitetaan kirjoittamaan oppimisen jälkeen oikein sen säännönmukaisuudesta johtuen, joten ne oppilaat, joilla on oikeinkirjoituksen haasteita on yleensä helppo huomata. Usein huoli herääkin oppilaan tuottamasta vapaasta tekstistä, jossa näkyy ns. riskirakenteiden, kuten kaksoiskonsonanttien oikeinkirjoitusvirheitä. Vanhemmilla oppilailla käytetään usein perinteisten saneluiden ohella mitään tarkoittavien sanojen, eli pseudosanojen sanelua, joissa sanan tuttuus ei vaikuta oikeinkirjoitukseen ja virheellisesti kirjoittavat oppilaat pystytään tunnistamaan helposti. 

Luetun ymmärtämistä arvioidaan usein monivalintatehtävin. Mahdollisen heikon tuloksen taustoja on syytä tutkia tarkemmin. Kyseessä voi olla toissijainen haaste, joka johtuu hitaasta lukemisesta. Toisaalta kyseessä voivat olla myös esimerkiksi puutteelliset lukustrategiat tai näiden yhdistelmä. Luetun ymmärtämisen tukemisessa strategioiden opettaminen onkin avainasemassa, sujuvuuden tukemisen ohella. Luetun ymmärtämisen taustalla voi olla myös kielellisten taitojen tai kielitaidon heikkoutta.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole saatavilla standardoitua arviointivälinettä kielitaidon arviointiin ja seurantaan. Ns. kuvailevia arviointivälineitä on saatavilla, mutta ne eivät tuota sellaista tietoa, jossa oppilaan taitoa verrattaisiin ikä- ja kieliverrokkeihin. Monikielisten oppilaiden kielitaitoa arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon myös muita kielitaitoon ja sen arviointiin vaikuttavia tekijöitä kuten millainen on oppilaan kielitausta, miten kulttuuritausta vaikuttaa tehtävissä suoriutumiseen sekä miten pitkään ja hyvin oppilas on kielelle altistunut. Myös oman äidinkielen hallinta voi vaikuttaa uuden kielen opettelun helppouteen.

 

Tämän kirjoituksen lopussa on linkkejä lähteisiin, josta löydät muun muassa Lukiloki-täydennyskoulutushankkeen laatiman tarkan listauksen Suomessa käytettävissä olevissa suomenkielisistä luotettavista arviointimenetelmistä.

 

Erilaisia arviointitapoja erilaisiin tilanteisiin

Kun on päätetty, mitä taitoja arvioidaan, on hyvä pohtia halutaanko tunnistaa oppilasjoukosta niitä, jotka tarvitsevat lisätukea lukitaitoihin, vai halutaanko saada tietää millaiset oppilaan lukitaidot ovat, vai halutaanko seurata lukitaitojen kehitystä esimerkiksi tehostetun harjoittelujakson lomassa. Arviointimenetelmät näihin eri tarkoituksiin poikkeavat toisistaan. 

Tarkoituksesta ja arviointimenetelmästä riippuen voi lukitaitoja arvioida ryhmässä tai yksilöllisesti tai molemmilla tavoilla. Yleensä ryhmämuotoiset arviointivälineet sopivat karkeampaan seulontaan. Esimerkiksi lukemissujuvuuden kohdalla tuen tarpeen seulontaan voi käyttää hyvin ryhmäarviointitehtävää. Niiden oppilaiden kohdalla, joista herää huolta tarkempi arviointi tulisi kuitenkin tehdä ääneen lukemisen tehtävällä, sillä äänettä lukemisen tehtävässä keskittyminen, sanavarasto ja muut seikat vaikuttavat herkästi tulokseen. 

 Lukitaitoja voi arvioida ja seurata vertaamalla oppilaan suoritusta suhteessa viiteaineistoon tai omaan aiempaan suoritukseen. Viiteaineistoon verrattaessa saadaan tietoa millaiset oppilaan taidot ovat suhteessä ikätovereihin. Arviointivälineen käsikirjasta kannattaa tarkistaa esimerkiksi millainen on viiteaineiston koko ja milloin aineisto on kerätty. Tällainen vertailutapa ei kuitenkaan anna kovin hienosyistä tietoa yksittäisen oppilaan taitojen edistymisestä. Kun oppilas saa lisätukea lukitaitoihin, on hyvä käyttää sellaista arviointivälinettä, josta löytyy rinnakkaisia versioita ja oppilaan suoriutumista voi verrata hänen omaan aikaisempaan kehitykseen. Tällaiset oppimisen seurannan menetelmät eivät ole luokkatasoon sidottuja, vaan arviointiväline valitaan harjoitettavan taidon ja oppilaan taitotason mukaan.

Arviointia on hyvä punnita myös arvioinnin luotettavuuden kannalta. Arviointivälineestä saatua mahdollista numeerista tietoa on hyvä tarkentaa laadullisella havainnoinnilla. Luotettavuutta lisää, jos tietoa on kerätty monipuolisilla menetelmillä sekä useasta eri lähteestä kuten oppilaalta itseltään, oppilasta opettavilta opettajilta ja muilta asiantuntijoilta  sekä kodista. Arviointituloksia tulkittaessa on myös hyvä ottaa huomioon tilanteeseen ja välineisiin sekä yksilöön liittyvät tekijät kuten väsymys tai keskittyminen, jotka ovat voineet vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Arviointivälineiden käsikirjoista löytyy tietoa luotettavuuden arvioinnista juuri kyseisen arviointivälineen kohdalla.

Uutta arviointiin

Digitaalisuus tuo etuja lukitaitojen arviointiin ja seurantaan. Kun kokonaisia luokkia voidaan nopeasti seuloa digitaalisin menetelmin, tarkastustyö helpottuu ja aikaa vapautuu tulosten tarkemmalle analysoinnille ja yksilöllisempään taitojen arviointiin ja seurantaan. 

Niilo Mäki Instituutilta on tulossa 3.-6. luokille ja yläkouluun uusi digitaalinen väline lukemisen ja kirjoittamisen seulontaan. Jo aiemmin on julkaistu Nuorten ja aikuisten DigiLukiseula, joka on tarkoitettu toisen asteen alkuun lukitaitojen seulontaan. Näissä kaikissa mainituissa välineissa arvioidaan teknisen lukutaidon, oikeinkirjoituksen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Lisäksi Turun yliopisto on julkaissut ALLU luetun ymmärtämisen testistä päivitetyn digitaalisen version.

Näitä tulevia ja olemassa olevia digitaalisia materiaaleja tukee lukemissujuvuuden yksilölliseen arviointiin tarkoitetut testistöt. Alakoulun 3.-6. luokille tällainen materiaali on valmisteilla, yläkoulun ja toisen asteen osalta voidaan käyttää olemassa olevia testistöjä, joiden esittely löytyy LUKILOKIn koosteesta.

Arviointitiedosta tukeen

Oppimisen arviointi on jatkuva prosessi, ja se toimii monella tavoin opetuksen tukena. Arviointivälineen tuoman tiedon avulla voi kohdentaa opetus ja taitokohtainen harjoittelu sitä tarvitseville lapsille sekä seurata oppimisen ja taitojen kehitystä. Opettaja voi seurata yksittäisten oppilaiden mutta myös koko luokan taitojen edistymistä arviointivälineillä. Mahdollisten oppimisen pulmien tunnistamisen ja ennakoinnin kannalta taitojen kehityksen seuranta on erityisen tärkeää. Oppimisen arviointiprosessi tarjoaa opettajalle mahdollisuuden seurata, hyötyykö oppilas saamastaan lukemisen ja kirjoittamisen opetuksesta vai tarvitaanko lisätukea sekä millaista lisätukea hän tarvitsee. Tukea tulisi räätälöidä aina kunkin oppilaan tarpeiden mukaan.

Arviointitietoa käytetään tukitoimien valinnassa ja tuen suunnittelussa. Tukitoimien aikana seurataan oppilaan oppimista ja kerätään tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaan oppimiseen. Tämä auttaa sovittamaan tuki kunkin oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi. Arviointitietoa tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon, että oppilaiden lukutaidossa esiintyy suuriakin eroja, erityisesti koulupolun alkuvaiheessa. Lisäksi on tavallista, että oppilaat kehittyvät lukutaidossa eri tahtiin, ja myös oppilaan oppimisympäristöt ja kokemukset vaikuttavat suorituksen tasoon. Lukutaidon kehitystä kannattaakin seurata ja tukea pitemmän aikaa. On lisäksi hyvä muistaa, että varsinaista  lukivaikeusdiagnoosia ei anna opettaja vaan lääkäri eikä diagnoosin saaminen ole kovin tavanomaista. Opettaja voi yhteenvedossa kuvailla oppilaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja sekä sitä millaisia vaikeuksia hänellä taidoissa on suhteuttamalla oppilaan osaamista viiteaineistoon, esimerkiksi kuinka nopeaa oppilaan lukeminen on tai kuinka tarkkaa oikeinkirjoitus on verrattuna ikätovereihin. Huomattava on kuitenkin, että lukivaikeusdiagnoosia ei edellytetä tuen saamista varten.

Arviointivälineiden esittelyä

 

Lisää lukitaitojen arvioinnista

 

Tervetuloa koulutuksiin

 

Hanna Pöyliö on kasvatustieteiden maisteri ja toiminut Lukuliike koulussa -pilotin arviointityön vetäjänä. Pöyliö on vetänyt useita hankkeita lukutaidon tukemiseen ja arviointiin liittyen Niilo Mäki Instituutissa ja kouluttanut aihepiiristä ympäri Suomen. 

Paula Salmi on toimii tutkijana Niilo Mäki Instituutin InLärning och Stöd -hankkeessa. Hän kehittää uusia välineitä lukutaidon ja nimeämisen arviointiin, seurantaan sekä tukeen. Salmi tekee myös kliinistä kuntoutustyötä oppimisvaikeuslasten parissa. Hänen tutkimuksen ja koulutuksen aiheina ovat nimeäminen ja lukemissujuvuus.

Lisää artikkeleita

Artikkeli

 7.4.2021 klo 13-16 Webinaari: Kansainvälisiä näkökulmia lukutaidon kehittämiseen ja menetelmiin / Webinar: international perspective to literacy and reading promotion

Tervetuloa kuuntelemaan Kansallisen lukutaitostrategian webinaaria kansainvälisistä käytännöistä ja menetelmistä muualla maailmassa. Welcome to the webinar of the Finnish National Literacy Strategy - International perspective to literacy and reading promotion.

Lue lisää

Artikkeli

Syksyn 2020 Lukuliike koulussa -pilotin loppuraportti on julkaistu

Yhteensä 54 koulua ympäri Suomen osallistui Lukuliike koulussa – pilottiin syksyllä 2020. Pilotti tavoitti 18 990 oppilasta ja 628 opettajaa.

Lue lisää

Artikkeli

Tavallisia tarinoita moninaisuudesta, moninaisia tarinoita tavallisuudesta

Kasvatustieteiden tohtori, yliopistonlehtori Jaana Pesonen on tutkinut moninaisuuden representaatiota suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Lukuliikkeen blogissa hän kertoo, mitä aikuisen tulisi huomioida lastenkirjoja valitessaan. Pesonen antaa esimerkin muutamasta kotimaisesta lastenkirjasta, jossa moninaisuutta -…

Lue lisää