Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Kansallinen lukutaitostrategia

29.09.2021

/

Minna Castrén

Unelma maailman lukutaitoisimmasta maasta

Suomi on lukijakansaa ja lukutaitovertailuissa olemme kärkimaita. Kirjallisuuden ja lukemisen asema Suomessa on edelleen verrattain vahva. Meillä kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan kirjallisuutta väkimäärään nähden paljon. Mutta mitään hyvää ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Tutkimustulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet ikävää viestiä lukutaidottomuuden yleistymisestä ja heikosti lukevien osuuden kasvusta Suomessa. Kyse ei ole vain lapsista ja nuorista, asia koskee myös aikuisia.

Tilannetta ei ole jääty seuraamaan sivusta. Vuoden 2021 alusta olemme olleet mukana Opetushallituksen Lukuliikkeen koordinoimassa kansallisen lukutaitostrategian valmistelussa yhdessä useiden toimijoiden kanssa.

Kansallisen lukutaitostrategian tavoitteena on luoda lukutaidon edistämiselle eli lukutaitotyölle ja lukemaan innostamiselle rakenteet, vahvistaa tarvittavaa osaamista ja kehittää konkreettisia tukitoimia kaikenikäisten vahvan ja monipuolisen lukutaidon mahdollistamiseksi. Lukutaitostrategian tehtävänä on myös lisätä ymmärrystämme lukutaidon merkityksestä ja vaikutuksesta elämässämme ja yhteiskunnassamme oppimisen, hyvinvoinnin, tasa-arvon, demokratian, kulttuurin ja sivistyksen ytimessä.

 

Lukutaitostrategialla lisätään ymmärrystä lukemisen merkityksestä

Lukevan elämän rakentuminen alkaa jo ennen varhaiskasvatusta ja koulupolkua: koti on – tai sen tulisi olla – lukutaidon ja lukemisen lähtöpiste ja tyyssija. Lukutaitostrategian tärkeä tehtävä on lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta kodin ja vanhempien ratkaisevasta roolista varhaislapsuuden lukutaitotyössä.

Neuvolat tukevat vanhempia lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Tarvitsemme neuvolajärjestelmäämme pysyviä rakenteita, jotka tuovat kirjat ja lukemisen tuon tuen piiriin. Soisi että lapsen oikeus iltasatuun, päivittäiseen turvalliseen yhteiseen lukuhetkeen aikuisen kanssa tulisi kirjatuksi lasten oikeuksien julistukseen. Mahdollisuus lukevaan elämäntapaan kuuluu kaikille.

Halu ja innostus eivät ole lukemisen suhteen sivuseikkoja.

Mallien ja esikuvien vaikutus lukemaan innostamisessa tunnetaan hyvin. Lapsen ja nuoren lukemisen paras tuki on lukeva aikuinen, koti, jossa on kirjoja, jossa kirjat ja lukeminen ovat osa arkea, harrastuksia ja elämää.

Lukutaidon heikkeneminen johtaa väistämättä lukemisen vähenemiseen. Lukeminen ei maistu, jos se ei suju. Mutta sama on totta myös toisin päin: lukeminen ei suju, jos se ei maistu. Halu ja innostus eivät ole lukemisen suhteen sivuseikkoja. Niinpä lukutaidon ja lukemisen edistäminen kuuluvat yhteen. Ne edellyttävät ja tukevat toisiaan, kulkevat yhtä matkaa.

 

Aikuisetkin tarvitsevat tukea monipuoliseen lukutaitoon

Panostukset lasten ja nuorten lukemiseen ovat tietysti ensisijaisia, mutta myös aikuisten lukutaito vaatii vaalimista. Työelämässä korostetaan osaamisen kehittämisen tärkeyttä, ja lukemisen edistäminen palvelee muun hyvän lisäksi myös tuota päämäärää.

Kansallinen lukutaitostrategia tulee toivottavasti haastamaan myös työelämän ja yritysmaailman mukaan lukutaitotyöhön. Ympäristöystävällisyyden, henkilöstön liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämisen lisäksi yritykset voisivat kisata lukemisen edistämisessä, ja lisätä henkilöstön hyvinvointia sen avulla.

Lukeva elämä on parempaa elämää.

Lukutaito mahdollistaa lukevan elämän, omakohtaisen, kehittyvän, muuttuvan ja jatkuvasti uusiutuvan suhteen kirjallisuuteen ja lukemiseen kaikissa muodoissaan. Lukeva elämä on parempaa elämää. Kansallinen lukutaitostrategia tähtää sitä tukevien rakenteiden kehittämiseen ja vahvistamiseen, koko yhteiskunnan osallistamiseen Lukevan Suomen rakentamiseksi.

 

Lukutaito on kirja-alan toiminnan lähtökohta

Digitalisaatio ja muut megatrendit ovat muuttaneet ja muuttavat kirja-alaa, sen toimintaympäristöä ja suomalaisten suhdetta kirjoihin ja lukemiseen. Kansallisen lukutaitostrategian rakentaminen osuu yksiin myös kirja-alan murroksen kanssa: Kun perinteiset toimintamallit ja rakenteet menevät monin paikoin uusiksi, uudistumisen tueksi tarvitaan strategiatyötä, joka ohjaa ja auttaa priorisoimaan oikeita asioita kestävällä tavalla.

Oppimisen ja oppimateriaalikustantamisen maailmassa digitalisoituminen etenee kaikkein kiivainta tahtia. Yleisen kirjallisuuden puolella painettu kirja ja lukeminen pitävät vielä puoliaan, mutta digitaaliset formaatit, erityisesti äänikirja, kasvattavat suosiotaan. Alalla käydään kiihkeää keskustelua siitä, mikä kaikki muuttuu, kun lukemisen sijaan puhutaankin kirjojen kuuntelusta, kirjojen ostamisen ja omistamisen sijaan niiden ”kuluttamisesta”, kirjakauppojen sijaan suoratoistopalveluista.

Muutos näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, kenen näkökulmasta sitä katsotaan. Kirjailijoiden mahdollisuus harjoittaa luovaa ammattiaan on asia, jota ei saa hukata keskustelun fokuksesta. Peruskäsitteitäkin on hyvä miettiä uudessa valossa: mikä ylipäätään on kirja, mitä on lukeminen ja mikä on jotain muuta?

Vaikka äänikirjojen ja kirjojen kuuntelun suosionnousu haastaa painettujen kirjojen ja lukemisen valta-asemaa, lukutaito on yhä kirja-alan toiminnan lähtökohta. Lukutaitostrategialla rakennetaankin pohjaa kirja-alan strategiatyön tueksi.

 

Rikas, elävä ja uudistuva kirjallisuus turvaa lukutaitoa

Voimme hyvällä syyllä ajatella, että meillä on parhaat mahdolliset lähtökohdat toteuttaa yhteinen unelma ja tehdä Suomesta maailman lukutaitoisin maa. Emme lähde kisaan takamatkalta. Olemme vertailuissa lukutaidon kärkimaita ja lukijakansaa. Kirjallisuuden ja lukemisen asema Suomessa on vahva. Meillä kirjoitetaan, julkaistaan ja luetaan kirjallisuutta väkimäärään nähden paljon.

Kirja-alan näkökulmasta suurin voimavaramme lukutaidon ja lukemisen edistämisessä on suomalainen kirjallisuus, sen rikas, elävä ja uudistuva perintö. Kirjailijoiden ja kirjallisen työn tekijöiden luova työ on perusta, josta kulttuurimme kasvaa, mutta kirjallisuus ei elä ilman lukijoita. Lukemisen edistäminen on siten myös kirjallisuuden edistämistä. Vahvassa, moniäänisessä, osallistavassa kirjallisuuskulttuurissa on maailman lukutaitoisimman maan salaisuus.

Minna Castrén, kirjallinen johtaja, Kustannusosakeyhtiö Otava & pääsihteeri, Otavan Kirjasäätiö