Jaa sivu

facebook icon twitter icon

Poikkeusolot

08.07.2020

Yli 100 vinkkiä: lukeminen ja lukuinto (etä)opetuksessa ja kotona

Suurin osa kouluista on siirtynyt etäopetukseen koko Suomessa. Samaan aikaan kodeissa ja perheissä pohditaan tapoja saada lapset tehtävien ja lukemisen äärelle sosiaalisen etääntymisen aikana. Lukuliike laittoi viisaat päänsä yhteen ja kokoaa tulevien viikkojen aikana kymmenittäin vinkkejä, joita voi hyödyntää myös etänä järjestettävässä opetuksessa ja kotona. Osaa vinkeistä voi soveltaa esimerkiksi Wilman kautta lähetettäviksi tehtäviksi, osa taas onnistuu paremmin etäyhteyden kautta. Poimi alta vinkit oman tilanteesi mukaan! HUOM! Listaa jatketaan ja päivitetään joka päivä ainakin sataan vinkkiin saakka. Löydät vinkit myös sosiaalisen median kanavistamme. Vinkit löytyvät ruotsinkielisinä kotisivujemme SV-osiosta (etusivun oikea yläkulma).

  1. Kirjailijat ja toimittajat ovat aktivoituneet etäopetuksen suhteen. Katsokaa ja keskustelkaa heidän kanssaan virtuaalisesti, jos luokalla tai sen oppilailla on esimerkiksi pääsy Instagram-palveluun. Maria Turtschaninoff (@turtschaninoff) ja Sofi Oksanen (@sofioksanen) auttavat etäopetukseen joutuneita oppilaita kirjallisuusaiheisissa tehtävissä Instagramissa. Kirjailija Timo Parvela lukee Facebook-sivullaan päivittäin otteita kirjoistaan.
  2. Kirjoittakaa ajatuksenvirtaa 5 minuuttia päivässä. Luokaa päivittäinen kirjoitusrutiini: tärkeintä ei ole tulos vaan luottamus kykyyn kirjoittaa ajatukset paperille. Näitä ei arvioida.
  3. Kaikki askartelevat omat lukupassin, joihin oppilas merkitsee kirjat, jotka hän on lukenut tai joita hänelle on luettu kotona. Kuinka monta tähteä kirjat saavat ja miksi?
  4. Lukekaa yhdessä kertova runo ja kirjoittakaa runo uudelleen kokonaisin virkkein tarinaksi. Miten tunnelma muuttuu? Voi toteuttaa myös yksilötehtävänä.
  5. Lukekaa runo ja maalatkaa tunnelma paperille. Tuotoksista voi lähettää kuvia Wilman tai etäyhteyden kautta.
  6. Tutustukaa japanilaiseen runouteen: selvittäkää, mitä ovat haiku ja tanka. Kirjoittakaa parin kanssa yhdessä haiku ja tanka vaikka eilisen päivän tapahtumista. 
  7. Kirjoittakaa lyhyt jatkotarina. Jokainen oppilas jatkaa tarinaa yhden virkkeen verran. Lopuksi tarina voidaan lukea. Tämä on helppo toteuttaa etänä viikkojen kuluessa: tarina on aina päivän jonkun luona ja etenee seuraavana päivänä seuraavalle.
  8. Tehkää yhdessä Google-runoja: hakekaa satunnaisilla sanoilla Googlen hakupalvelusta ja katsokaa, minkälaisia lauseita haku ehdottaa. Kirjatkaa lauseet ylös ja yhdistelkää ne runoiksi, jotka esitätte toisillenne jos mahdollista.
  9. Kokeilkaa muita internetin kokeellisen runouden palveluita: esim. runokone.com. Mistä nämä runot kertovat ja miten runon tekotapa muuttaa lopputulemaa?
  10. Lukulumo avaa koulu- ja home access -palvelunsa ilmaiseen käyttöön. Lukulumo on lukemista, äidinkieltä ja monikielisyyttä edistävä työkalu. Lukulumosta löydät suuren valikoiman ääneen luettuja lastenkirjoja, joista monet on luettu ääneen myös useilla eri kielillä. Lue lisää
  11. Aparaattisaari on tarinallinen oppimisympäristö, joka tukee Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) tavoitteita liittyen medialukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologian taitoihin. 
  12. Suomalaiset eturivin runoilijat järjestivät pienen virtuaalisen runokeikan. Katsokaa video yhdessä Youtubesta nimellä “Runous.Nyt”
  13. Yöstäjä-yhdistys on kehittänyt runorobotin, jonka avulla voi harjoitella ja kirjoittaa haiku-runoja: katso täältä
  14. Hyödynnä alueesi kirjaston palveluita. E-kirjastopalveluja on laajalti tarjolla. Kokeile esim. monen kirjaston käyttämää viddla.fi -elokuvapalvelua, josta löytyy paljon myös lapsille sopivia elokuvia. Lue lisää

    Seuraavat viisi vinkkiä ovat Suomen sanataideopetuksen seuran Lue ja luo! -tehtäväpaketista, jonka on koonnut Suomen sanantaideopetuksen seuran puheenjohtaja Pia Krutsin. 
  15. LOHIKÄÄRMEEN KASVATUS. Millainen lohikäärme sopisi sinulle? Vaarallinen ja arvaamaton, vai kiltti ja ystävällinen? Mahtuuko se vaatekaappiin vai tarvitseeko oman luolan? Suunnittele oma lohikäärmeesi kirjoittamalla ja piirtämällä!
  16. YSTÄVÄKIRJA. Keksi, mitä lukemasi kirjan henkilöhahmo kirjoittaisi ystäväkirjaan! Mikä on hänen lempiruokansa tai lempibiisinsä? Mitä hän toivoo, missä on surkea, tai mitä hän ei koskaan tekisi?
  17. SATUHAHMOJEN TAUKOJUMPPA. Tauota ahkeraa työskentelyäsi satuhahmojen tyyliin! Keksi viisi eri liikettä valitsemillesi, kirjallisuudesta tutuille hahmoille, esimerkiksi: Iso Paha Susi hiiviskelee, Robin Hood ampuu jousipyssyllä, Prinsessa Ruusunen herää… Tee liikkeet monta kertaa peräkkäin!
  18. ÄÄNIVIESTI AVARUUSOLENNOILTA. Olet juuri vastaanottanut avaruusolentokielisen viestin! Kirjaa viesti ylös oudolla kielellä, ja tee myös suomennos: mitä avaruusolennoilla on asiaa? Voit tehdä tehtävän myös kaverin kanssa: vaihtakaa laatimianne viestejä ja kirjoittakaa suomennokset!
  19. LUO TAPAHTUMAPAIKKA. Tapahtumapaikan luominen on hyvä tapa aloittaa tarinan tekeminen! Ideoi vaikka velhojen metsä, avaruusolioiden kaupunki tai vampyyrien kartano. Tee paikasta kartta tai kuva piirtämällä ja kirjoittamalla, ja kysy ideoita siihen myös muilta. Sopii myös ryhmän etätehtäväksi: jokainen osallistuja ehdottaa vuorollaan paikkaan sisältöjä, ja lopuksi annetaan paikalle nimi.
  20. Opettaja lukee pätkiä omista, rakkaimmista kirjoistaan oppilailleen. Jos etäyhteys ei ole mahdollinen, äänittää voi esimerkiksi omalla kännykällä. Linkki Wilmaan tai pilvipalvelutilille (GoogleDrive, OneDrive tms).
  21. Opettajat luovat koulun sivuille blogin tai Wilma/Facebook-päivityksen, jossa henkilökunnan jäsenet kertovat lukemistaan rakkaista kirjoistaan oppilaille.
  22. Lukekaa runoja ja poimikaa niistä hassuja sanoja. Miettikää yhdessä, mitä sanat tarkoittavat ja onko niillä erityistehtävä runon kontekstissa.
  23. Jokainen kirjoittaa lyhyen sähköpostikirjeen ihailemalleen henkilölle. Kirjettä ei tarvitse lähettää.
  24. Kirjoittakaa kuvasarjasta sarjakuva: mitä tässä tapahtuu? Voitte liittää yhteen hyvin erilaisia kuvia ja miettiä, miten niistä saisi muodostettua tarinan.
  25. Kirjoittakaa viisi minuuttia tuokiokuvausta. Kirjoita mitä näet, kuulet, maistat, haistat ja tunnet.
  26. Mitä kaupunkinne kaipaa? Laatikaa kunnan päättäjille ehdotus uuden puiston tai muun alueen rakentamisesta kaupunkiin/kuntaasi.
  27. Kuukausitehtävä. Jokaiselle kuukaudelle on oma, ympäristöä havainnoiva tehtävänsä. Esim. huhtikuussa: kirjoita kevätrunoa. Oppilaat käyvät ulkona katsomassa luonnon heräämistä. Miltä kevät näyttää ja tuntuu oravan, linnun, ötökän tai puun näkökulmasta? 
  28. Lukuhaaste: tietyssä ajassa (esim. kuukaudessa) lukekaa mahdollisimman monessa eri paikassa. Sohvalla, autossa, saunassa, leikkimökissä, sateessa, portailla, pöydän alla. Kotoakin voi löytyä yllättäviä paikkoja lukuhetkiin!
  29. Etäyhteyden päässä voitte kertoa tarinaa ringissä. Joku aloittaa toteamalla mieleen tulevan asian. Seuraava jatkaa. 
  30. Kerätkää virtuaalinen seinä (esim. Padlet) täyteen erilaisia tekstejä, vähintään 50 tekstiä. Opettaja voi sujauttaa joukkoon omansa. Opettaja nimeää luokan seinät eri tekstilajien mukaan (1. Proosatekstit, 2. Draamatekstit, 3. lyriikka eli runotekstit 4. Tietotekstit, 5. Mediatekstit 6. Muut). Tekstilajit voidaan luokitella vielä tarkemmin ja pohtia, voisiko joku teksti sijoittua useampaankin kategoriaan. 
  31. Kirjoittakaa lyhyt mielipidekirjoitus oppimisesta tai jostain muusta asiasta koulun lehteen tai koulun nettisivuille. Voitte halutessanne lähettää kirjoituksen myös paikallislehteen.
  32. Ryhmälukupiiri etänä. Lukekaa jonkun suomalaisen kirjailijan teos yhdessä siten, että pidätte ryhmälukupiirit viikottain. Kirjaa luetaan sovittu määrä viikossa ja joku oppilaista tekee valmiit kysymykset seuraavaan keskustelukertaan.
  33. Juuri nyt monet oppilaat ympäri maailman opiskelevat kotona. Etsikää maailmalta itsellenne kummiluokka ja kaukokirjekaverit. Kirjoittakaa kirje ja lähettäkää itsestänne lyhyt video, jossa esittelette itsenne äidinkielellä ja vieraalla kielellä. 
  34. Etsikää netistä yhdessä sopivia kirjoituskilpailuja. Kootkaa kilpailut virtuaaliselle seinälle ja pohtikaa, voisitteko osallistua johonkin yhdessä tai yksilöinä. Millaisen kilpailun itse järjestäisitte?
  35. Sanataidetta. Leikatkaa lehdestä sanoja ja laatikaa mainosteksti, hauska tarina tai runo. Tämän voi tehdä myös virtuaalisesti netin välityksellä. Sanojen väliin voi leikata ja liittää myös kuvia. Kuvatkaa teokset ja tulkitkaa niitä luokan kesken, jos etäyhteys on mahdollinen.
  36. Kerätkää päivän sanomalehdistä samasta aiheesta kolme eri uutista. Aiheen voi jokainen oppilas valita itse. Pohtikaa miten uutisten näkökulmat eroavat.
  37. BookBeatin voi saada nyt kahdeksi kuukaudeksi veloituksetta. Hakekaa luokan oppilaille käyttöoikeutta ja järjestäkää yhteisiä lukupiirejä, keskustelutuokioita ja kuunteluhaasteita. 
  38. Löytyisikö Yle Areenan Luomiskertomukset -podcastista kirjailijan näkökulma luettavaan kirjaan? Keskustelkaa tai kirjoittakaa siitä, miten kirjailijan näkemys hänen teoksestaan muuttaa lukukokemusta lukijana. 
  39. Alakouluikäisille suunnattu Apu Juniorin digitaalinen näköislehti löytyy nyt ilmaiseksi verkosta. Valitkaa ryhmissä tai yksittäin lehdistä kiinnostava uutinen ja tehkää uutisesta pieni esitelmä tai tiivistelmä, jonka esitätte mahdollisuuksien mukaan toisillenne.
  40. Unicef Suomen sivuilta löydätte lastenkirjailija Timo Parvelan vetämiä satuhetkiä. Katsokaa videoita yhdessä ja keskustelkaa niistä. Pidittekö tarinoista?
  41. Niilo Mäki Instituutti järjestää virtuaalisia lukutuokioita, joita voitte katsoa yhdessä vaikka aamuisin, kun ne ilmestyvät. Lukutuokioiden ohessa on pieniä tehtäviä, joihin voitte miettiä yhdessä tai yksin vastauksia. Tunnelmallinen aloitus aamuun!
  42. Podcastit avuksi etäopetukseen! Nuorille suosittelemme nuorten itsensä tekemiä Ylen Kulttuuribroilerit-podcastia, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita kulttuuriin liittyen, sekä Lukufiilis-lehden omaa podcastia. Kuunnelkaa näistä podcast-sarjoista jaksoja ja keskustelkaa niiden herättämistä ajatuksista tai kokeilkaa tehdä vastineena oma podcast-jakso!
  43. Kirjastojen e-palvelut löytyvät nyt kaikki samasta paikasta. Kurkkaa, mitä virtuaaliaineistoja saat palvelun kautta käyttöösi! 
  44. Kirjasampo on koonnut sivuilleen klassikkokirjoja e-muodossa rajoituksetta ja veloituksetta. Kurkkaa valmiiksi kuratoidut listat ja ota käyttöön!
  45. Ääneenlukuhaaste! Oppilaat lukevat kolmen viikon ajan joka päivä 15 min valitsemaansa kirjaa ääneen kotona aikuiselle, jos mahdollista. Vaihtoehtoisesti voidaan lukea sisarelle, koiralle, pehmoeläimelle, sukulaiselle tai äänittää lukemista ja lähettää opettajalle. Jos mahdollista, aikuinen keskustelee yhdessä lapsen kanssa luetusta tekstistä.
  46. Medialukutaito. Leikatkaa lehdistä tai ottakaa kuvakaappauksia nettimainoksista ja kootkaa ne yhteen esitykseen (Google Slides, Power Point). Pohtikaa, miten uutiskuvat on otettu, miten niitä on mahdollisesti käsitelty. Miten kuvakulma ja kuvankäsittely vaikuttavat uutisen sisältöön?
  47. Moderni satu. Lue oppilaille jokin satu. Kirjoittakaa yhdessä vanhasta sadusta moderni versio. Koko luokka kertoo tarinaa ja opettaja kirjaa. Päähenkilöt, miljöö, tapahtumat ja käänteet mietitään yhdessä.
  48. Hyvää kansainvälistä lastenkirjapäivää! Miksi lukea lapselle? Lapsen mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat, sanavarasto laajenee ja itsensä ilmaisu paranee.Yhteinen lukuhetki vahvistaa sidettä lapsen ja lukevan aikuisen välillä. Lukutaito on tasa-arvon ja demokratian edellytys, mutta myös itseisarvo.
  49. Kirjasammon Sivupiiri ja Lukemo ovat portaaleja, joista löytyy lastenkirjallisuutta vaikka millä mitalla. Portaaleissa on myös kirjavinkkejä, kirjahyllyjä ja ajankohtaisia uutisia lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmasta. Jokaiselle jotakin!
  50. Kurkkaa Yle Areenaan: alustalta löytyy paljon lapsille suunnattuja äänikirjoja.
  51. Hyviä uutisia Helsingin ja lähiseutujen asukkaille! Helsingin Sanomat, Turun Sanomat ja Maaseudun tulevaisuus ovat käytössä Helmet-kirjastokortilla maksutta seuraavat 3 kk.
  52. Helsingin kaupunginkirjasto tuottaa suoria lähetyksiä keskustakirjasto Oodista Helsinki-kanavalle kirjastojen ollessa nyt suljettuina. Voit seurata niitä myös Kirjastokaistalta. Seuraava striimi tänään 2.4. klo 13!
  53. Tutustukaa Moihin! Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelma on uusimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen (1. ja 2. vuosiluokat) sekä kirjasto- ja kulttuurialan henkilöstön käyttöön suunnattu lasten monilukutaitoa edistävä ohjelma. Seuraavat kolme vinkkiä ovat MOI-ohjelman laatimia.
  54. Logoja piirtämään! Etsikää logoja ja puhukaa siitä, mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään. Yrittäkää piirtää ulkomuistista tuttuja logoja – yritysten sijaan voitte myös ottaa esim. kaupunkien tunnuksia, poliisin logon tai sairaalan tunnuksen. Voitte myös keksiä omia logoja! 
  55. Tehdään runoräppiä! Yhdistäkää runojen luentaa musiikkia, joka voidaan valita tai tuottaa yhdessä lasten kanssa. Samalla voidaan miettiä runojen ja musiikin tuottamaa tunnelmaa ja sitä kuinka musiikin valinta voi tukea tunnelman rakentumista, jopa yllättää.
  56. Kokeilkaa MOI-ohjelman kehittämää kaikille avointa MyARJullen-sovellusta! Sovellus tukee lasten multimodaalista tarinankerrontaa. Avaa sovellus, ota kuva ja kerro missä Julle seikkailee. Löydät MyAr Jullen AppStore:sta ja Google Play:stä. Katso myös www.myar.community/julle/ 
  57. Kirjeteema! Tutustukaa Postimuseon #karanteenikirjeet-kamppikseen. Postimuseo haastaa kirjoittamaan kirjeen karanteenissa olevalle läheiselle. Kenelle voisit lähettää kirjeen?
  58. Kirjoittakaa kampanjan hengessä kirje tulevaisuuden minälle, joka ei ole enää karanteenissa. Mikä tässä ajassa on erityistä? Miten olet saanut ajan kulumaan kotona? Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa nyt?
  59. Tutustukaa Postimuseon unohtumattomiin kirjeisiin. Jokainen valitsee yhden kirjeen, jonka lukee tai kuuntelee ajatuksella. Astukaa kirjeen vastaanottajan saappaisiin ja kirjoittakaa mielikuvituskirje vastineena. Mikä vastaanottajan tunne on, kun hän lukee saapuneen kirjeen? Jos kirje on menneiltä vuosikymmeniltä, koittakaa jäljitellä kirjoitustyyliä.
  60. Valitkaa nyt toinen kirje ja kirjoittakaa pieni tarina tämän kirjeen pohjalta. Millaisessa tilanteessa kirjoittaja laatii kirjettään? Mitä on tapahtunut juuri ennen kirjeen lähettämistä ja mitä tapahtuu sen jälkeen? Saako hän vastauksen kirjeeseen ja mitä sitten tapahtuu?
  61. Tuokaa elokuvia/ etsikää elokuvien kansikuvia ja luokitelkaa elokuvat teemojen ja aiheiden mukaan. Keskustelkaa elokuvista ja tehkää arviointeja. 
  62. Valitkaa jokin elokuva katsottavaksi. Mitä elokuvaa kertoo ihmisten elämästä, ja mitä elokuva sinulle merkitsee? Millaisia tulkintoja siitä voi tehdä? Tarkastelkaa elokuvan aihetta, teemaa ja henkilöitä. Mikä elokuvassa jäi pohdituttamaan?
  63. Ottakaa kuva omista kasvoistasi kännykällä tai tabletilla. Pyytäkää luokkakaveria tunnistamaan ilmeen takana oleva tunne. 
  64. Vertaisvinkkausta! Vinkkatkaa luokkakaverille Youtube-musiikkivideo. Perustelkaa, miksi pidätte kyseistä musiikkivideosta. 
  65. Romanien kansallispäivää vietetään 8.4. kurkkaa Opetushallituksen romanikielen opetusvinkit täältä.
  66. Lainatkaa omat “pulpettikirjat” kirjaston e-palveluista. Joka kuukausi valitaan uusi kirja. Kirjaa voi kuunnella esimerkiksi “välitunneilla” (taukoja tehtävien tekemisestä) tai omilla lukutunneillaan.
  67. Teemallinen ajatusvirtakirjoittaminen. Opettaja antaa aiheen, esim. farkut. Oppilaat kirjoittavat tästä 5 minuuttia. Toistetaan tätä esimerkiksi 6 viikkoa kaksi kertaa viikossa ja katsotaan, mitä kaikkea vihkoon on syntynyt. Juttuja voidaan lukea parille tai ääneen luokassa ja aina ei tarvitse lukea ollenkaan. Tekstien oikeakielisyyttä ei korjata! Tämä on luovuutta ja uskallusta tukevaa kirjoittamista.
  68. Yhteiskirjoittamista. Valitkaa kolme sanaa, joita jokaisen täytyy käyttää kirjoituksessaan. Valitkaa lähtökohta: hauska tarina kesäyössä, puuduttava automatka, kalastusreissu isän kanssa jne. Kriteereitä voi keksiä lisääkin. Lopuksi vertaillaan tarinoita, jos oppilaat haluavat.
  69. Etsikää koulustanne tai netistä vähintään viisi eri symbolia. Keksikää symboleille uudet tarkoitukset: mitä muuta hätäuloskäynnin tai paloposti voisi symboloida? Voitte käännellä symboleita ylösalaisin ja eri asentoihin.
    Ota käyttöön  Lue lapselle -sivuston seuraavat viisi vinkkiä
  70. Lukemisesta rutiini. Mihin päivän hetkeen lukeminen sopisi teidän perheessä parhaiten? Aamutoimien jälkeen, ennen päiväunia, jälkiruoaksi ruokailun jälkeen? Lukea voi koska vain. Varatkaa lyhyt hetki joka päivä yhteiselle lukuhetkelle.
  71. Mielikuvittamaan. Mitä tarinassa tapahtui? Millaisia hahmoja kirjassa esiintyy? Minkälainen taideteos tarinasta syntyy? Piirtäkää, maalatkaa tai askarrelkaa.
  72. Kirjasta leikki. Herättäkää tarina eloon! Löytyykö kotoa kirjassa mainittuja eläimiä tai hahmoja pehmoleluina tai nukkeina? Mitä kirjassa syödään? Minkälaisen majan tarinan pohjalta voisi rakentaa? Miten päähenkilö pukeutuu? Kirjan tarina voi jatkua lapsen leikissä.
  73. Tutki ja opi. Eläinkirjoja, luontokirjoja, harrastuskirjoja ja muita tietokirjoja voi tutkia yhdessä lapsen kanssa. Löytyisikö luontokirjan kasveja kotipihalta? Mikä on maailman suurin eläin? Miten rakennetaan linnunpönttö
  74. Lorukortit käyttöön. Tulosta lorukortit ja leikkaa irti. Heitä kortit hattuun tai pipoon ja anna lapsen nostaa loru kerrallaan. Osassa korteissa mukana leikkiohjeet.
  75. Yle Oppimisen etäkoulu alkoi tänään 14.4.! Biologiaa, historiaa, yhteiskuntatiedettä – kaikkea löytyy. Katsokaa yhdessä oppitunteja ja keskustelkaa niistä.
  76. Osallistukaa Lastenkirjainstituutin Nuoret vinkkaa! -kilpailuun! Kilpailussa etsitään yläkoululaisten nuorten omia kirjavinkkejä. Parhaat vinkit palkitaan leffalipuilla ja kirjapaketeilla!
  77. Mitä maailmalla tapahtuu nyt? Yle Uutisluokan tuottama maksuton Yle Triplet -palvelu tarjoaa valmista opetusmateriaalia peruskoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Tripletin mobiilisovelluksessa ja verkkosivustolla julkaistaan joka arkipäivä kolme Ylen uutisvideota sekä niihin tehtävät, taustamateriaalit ja uutisvisa.
    Seuraavat viisi vinkkiä on koottu Pukstaavin opetusmateriaaleista.
  78. Kerro lukemastasi kirjasta joko kirjoittamalla tai suullisesti.
  79. Valitse mielestäsi kirjan paras kohta ja kirjoita siitä katkelma tai lue se ääneen.
  80. Kuvittele, että kirjan päähenkilö tulee uutena teidän luokalle, miten esittelisit hänet?
  81. Etsi ympäriltäsi kolme esinettä, mitkä voisivat liittyä kirjaan.
  82. Suunnittele ja tee kirjalle uusi kansi.
  83. Ensi viikolla vietetään Lukuviikkoa! Lukuviikon sivuilta löydät kattavan tehtävä- ja materiaalipaketin. Kurkkaa, mikä tehtäväkokonaisuus sopisi juuri teille.
  84. Pelatkaa Lukubingoa! Lukuviikon sivuilta löytyy hauskat bingopohjat kaikille oppiasteille. Pukeutukaa kirjan hahmoiksi, tehkää tunnelmaan sopivia soittolistoja ja rakentakaa lukupesiä.
  85. Hyödyntäkää virtuaalisten kirjailijavierailuiden mahdollisuutta! Virtuaalivierailut voivat tuoda tärkeän läsnäolon tunteen oppilaille. 
  86. Lukuviikon yhteydessä vietetään Aikakauslehtiviikkoa! Aikakauslehtiviikolle on suunniteltu toiminnallisia, palasteltuja tehtäviä ja haasteita, jotka löydät kampanjan sivuilta. 
  87. Osallistukaa Lukuviikkoon somessa kertomalla, miten te luette ja tartutte tarinoihin poikkeusoloissa! Kertokaa meille ja haastakaa muut mukaan: #lukuviikko #lukuviikko2020 #luovuuttailmassa
  88. Pantomiimi. Esittäkää kameran kautta muulle luokalle jokin arkinen tilanne, jonka olet nähnyt kaupassa, kirjastossa, pankissa, kadulla jne. Jos liveyhteys ei ole mahdollinen, tilanteen voi myös kuvata. 
  89. Keksikää parin kanssa tarina pyörittämällä esim. satunoppaa tai käyttämällä kuvakortteja.
  90. Selittäkää toisillenne alias-kortteja. Millaisin eri tavoin saman sanan voi selittää?
  91. Lukuhetki ilman kuvia lapsille. Sammutetaan valot tai luodaan rauhallinen hetki. Oppilaat istuvat ja kuuntelevat kodeissaa – helppoja satuja. Tarinan taustalla voi käyttää musiikkia tunnelmanluojana.
    Seuraavat neljä vinkkiä on koottu Sanomalehti opetuksessa -sivulta. Nämä vinkit on tarkoitettu lukioihin ja ammattikouluihin, mutta sivuilta löytyy runsaasti lisää vinkkipaketteja myös esi- ja alkuopetukseen, alakouluun ja yläkouluun.
  92. Iso osa uutismedian jutuista on viime viikkojen ajan käsitellyt koronaa. Sanomalehtien Liiton tuottaman tutkimuksen mukaan 70 prosenttia nuorista aikuisista kokee, että koronauutisia on ainakin jonkin verran liikaa heidän tarpeisiinsa nähden. Millaisena sinä koet koronauutisten määrän? Mitä mieltä olet siitä, että uutiset keskittyvät nyt niin vahvasti koronaan?
  93. Lue Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikosken kolumni Mitä jää koronan varjoon?
  94. Silmäile jonkin uutismedian verkkosivuja. Kuinka iso osa jutuista liittyy nyt jollain tavalla koronaan?
  95. Mitkä uutisaiheet olivat pinnalla ennen koronakriisiä? Listaa vähintään kolme aihetta. Valitse tarkasteltavaksi yksi näistä aiheista ja selvitä, millainen tilanne nyt on.
    Seuraavat neljävinkkiä on koottu PLAN:in tuntisuunnitelmasta yläkoulujen etäopetukseen.
  96. Katso video Lapsella on oikeus. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin: Mitä lapsen oikeuksia videolla mainitaan? Mainitse vähintään 5 oikeutta. Yllättikö sinua jokin asia videolla? Mikä? Mihin lapsen oikeuksien sopimusta tarvitaan?
  97. Lue lapsen oikeuksien sopimuksen tiivistelmä.
  98. Valitse tiivistelmästä mielestäsi tärkein lapsen oikeus. Laadi sitten ajatuskartta. Kirjoita paperin keskelle valitsemasi oikeus ja ympärille vastauksia kysymyksiin: Miksi tämä oikeus on erityisen tärkeä? Missä tilanteissa tai kenen kohdalla se ei toteudu? Mitä pitäisi tehdä, jotta tämä oikeus toteutuisi kaikkien lasten kohdalla? Kenen vastuulla on, että oikeus toteutuu? 
  99. Tee video, jolla esittelet valitsemaasi lapsen oikeutta. Hyödynnä ajatuskarttaan kirjaamiasi ajatuksia. Kerro videolla, miksi tämä oikeus on tärkeä, missä tilanteissa se on uhattuna ja mitä pitäisi tehdä, jotta se toteutuisi kaikkien lasten kohdalla. Videon muoto on vapaa: se voi olla esimerkiksi mainos, puhe, uutislähetys, runo, räppi tai musiikkivideo. Videon tulisi olla 2–3 min pitkä. Halutessasi voit muokata videota. Lähetä video opettajalle.
    Seuraavat viisi vinkkiä on koottu ja lyhennetty Mun tarina -hankkeen tehtävistä.
    Mun tarina -hankkeessa tutkitaan lavarunouden ja spoken wordin hyödyntämistä opetuksessa ja lukemaan innostamisessa. Hankkeessa on järjestetty työpajoja kouluympäristöissä. Seuraavat vinkit ovat Mun tarina -tehtäväkokonaisuudesta poimittuja. Ne on suunnattu yläkoulusta lukioon ja ammattikouluun, mutta Lukuliikkeen materiaalipankista löydät vinkkejä myös alakouluihin.
  100. Tutustukaa yhdessä siihen, mitä spoken word on.
  101. Paina kynä paperille, ja kirjoita 5-10 minuuttia ajatuksenvirtaa. Pyri pitämään kynä liikkeessä koko ajan. Voit aloittaa kirjoittamisen esimerkiksi sanoilla “Nyt minä olen…”, “Jos voisin, minä…” tai “Jonain päivänä vielä…” Voit tämän jälkeen alleviivata tekstistä asioita tai sanoja, jotka tuntuivat kiinnostavilta. Voit myöhemmin jatkaa kirjoittamista niistä.
  102. Kirjoita kaikista elämäsi kodeista. Aloita kirjoittaminen aina osoiterivistä, esimerkiksi, Hillapolku 8D, Värttinä. Voit kertoa kodeista aikajärjestyksessä tai missä vain haluamassasi järjestyksessä. Vaihtoehtoisesti voit myös kirjoittaa esimerkiksi lemmikeistäsi. Kirjoita vähintään kolmesta kodistasi. Lemmikin kohdalla voit osoiterivin sijaan käyttää lemmikin nimeä.
  103. Toistoruno. Tässä tehtävässä käytetään toistoa tehokeinona. Kirjoita teksti, jonka jokaisen säkeen (rivin) aloitat sanoilla “en suostu” ja / tai “tahdon”. Tämäntyyppistä tekstiä kuulee erityisesti spoken word -runoudessa, jossa koitetaan vakuuttaa kuulija tai lukija.
  104. Kynnys esittää runoja muiden edessä saattaa olla korkea. Sitä voi madaltaa järjestämällä luokan kesken ”huonon runouden” poetry slam -kilpailun, jossa runoesitykselle tai runolle annetaan sitä paremmat pisteet mitä huonompi se on.
  105. Tehdään ryhmässä piirros tarinan päähenkilöstä niin, että jokainen piirtää vuorotellen kuvaan yhden asian/viivan, jatketaan niin kauan kuin kuva on kaikkien mielestä valmis. Käyttäkää esimerkiksi Google Jamboardia tai Draw Chatia. Sitten keksitään päähenkilöstä tarina. Tarinan virkkeitä muodostetaan niin, että jokainen saa vuorollaan sanoa yhden sanan tarinaan ja seuraava jatkaa siitä.
  106. Katsokaa etätehtävänä Lukutreenit netistä: lukutreenit.fi. Keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista ja genrekirjallisuudesta tai kirjoittakaa ajatuksia ylös. Haastakaa toisenne: luetaan joka viikko tai kuukausi yksi uuden genren kirja.
  107. Yhteisöllinen lukeminen on kivaa: hiljentykää keskustelemaan vaikka lukemistanne tekstipätkistä. Kootkaa (virtuaaliselle, esim Padlet) seinälle tunteita, joita kirja tai tekstinpätkät herättivät.
  108. Kirjankansirunoutta! Jos kotoa löytyy kirjoja, asetellaan ne päällekkäin niin, että luetaan pelkät kirjan nimet ylhäältä alas. Millainen runo syntyy? Mahdollisuuksia on rajattomasti. Lähetetään kuvia runoista luokkakavereille ja opettajille.
    Seuraavat viisi vinkkiä on koonnut saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celia.
  109. Tutustukaa pistekirjoitukseen ja opetelkaa kirjoittamaan oma nimi pisteillä! Ohjeita ja tehtäviä tulostettavassa Murra koodi – vihkosessa. Tutustukaa pistekirjoitukseen kotona löytyvien esineiden kautta. Löytyykö pistekirjoitusta elmukelmu-pakkauksen kyljestä? Entä lääkepakkauksista (tämän voi tutkia yhdessä vanhemman kanssa). Pistekirjoitusta löytyy myös ainakin bussien stop-nappuloista ja junien paikkanumeroista.
  110. Jos lukemisessa tai oppimisessa on vaikeuksia, tutustukaa Celian äänikirjapalveluun.
  111. Tutustukaa Celianetistä löytyvään Tarina-arkkuun. Tarina-arkusta löytyy valmiiksi valittuja, tietynmittaisia äänikirjoja monen tasoisille lukijoille. Listoja voi käyttää vaikkapa äänikirjalukudiplomina. Jos äänikirjat eivät ole oppilaalle tuttuja, valitkaa yhdessä kirja lyhyiden tarinoiden listalta. Listoilta voi valita kirjan ja lukea sen myös painettuna kirjana. Ääni- ja e-kirjoja löytyy myös yleisistä kirjastoista niille, jotka eivät ole oikeutettuja Celian palveluihin. Muistakaa, että kirjallisuudesta voi nauttia eri formaattien avulla: painettuna kirjana, äänikirjana tai elektronisena kirjana.
  112. Tutustukaa selkokirjoihin. Samalla luokalla opiskelevat voivat lukea saman tarinan joko tavallisena kirjana tai selkoversiona. Muistakaa, että selkokirjoja löytyy äänikirjoina, tarkistakaa myös yleisten kirjastojen tarjonta! Lisää selkokirjoja löytyy Celianetistä hakusanalla selkokirjat.
  113. Tutustukaa selkokieleen. Vaikka selkokielelle onkin omat kohderyhmänsä, voi kuka tahansa hyötyä selkokielestä. Lukekaa luokassa kirja sekä tavallisena kirjana että selkoversiona. Mitä selkokielen ominaisuuksia löydätte kirjasta? Miten selkokieli poikkeaa ei-selkokirjan tekstistä? Lisätietoja: https://selkokeskus.fi/